Kun monikäyttöisistä, lämpöä, kylmyyttä ja vettä kestävistä Zone Bluetooth Speaker -kaiuttimista oli valmistettu ensimmäinen tuotantoerä maaliskuussa 2021, kaiuttimia kuljettanut Ever Given -konttialus ajoi karille ja tukki koko Suezin kanavan lähes viikoksi. Zone-saunakaiuttimet keksineen Jarno Voutilaisen ja hänen yhtiökumppaneidensa omistaman Northern Pails Oy:n varoista suurin osa oli sijoitettu lastiin. Joukkorahoittajat ja muut alkuvaiheen tukijat olivat odottaneet ostostaan jo kaksi vuotta, ja laivan karilleajo viivästytti entisestään tavaran toimitusta melkein puolella vuodella. Silloin apu innovaattorille olisi ollut tarpeen.
Haasteena rahoitus, puuttuvat taidot ja verkostot
— Monesti keksijä ei itse pysty syystä tai toisesta hoitamaan tärkeimmässä alkuvaiheessa kaikkea yksin, mitä keksinnön eteenpäin vieminen vaatii. Tästä syystä keksinnöt jäävät ”pöytälaatikkoon”. Erityisesti haasteena keksijöillä on tarvittavan rahoituksen saanti, tarvittavien taitojen puuttuminen ja riittämätön kontaktiverkosto, Voutilainen luettelee.
Suomen valtio tarjoaa useita tukimuotoja uusien keksintöjen kaupallistamiseen. Rahoituksesta Jarno Voutilainen mainitsee esimerkiksi Tekesin innovaatiotuet, Business Finlandin tarjoaman rahoituksen ja Innovaatiorahaston, joka on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Se investoi lupaaviin teknologia- ja innovaatioyrityksiin. Rahoituksen lisäksi keksijä saa valtiolta neuvontaa, ohjausta ja verotukia, kuten Tutkimus- ja kehitysverovähennyksen sekä Innovaatioverovähennyksen.
— Keksinnön kaupallistaminen on pitkä ja vaativa prosessi. Valtio tarjoaa jo nyt kattavaa tukea, mutta keksijöiden on itsensä oltava valmiita työskentelemään lannistumatta, ottamaan isolta tuntuvia riskejä ja sitoutumaan päämäärätietoisesti keksintönsä kehittämiseen, markkinointiin ja ennen kaikkea itsensä kehittämiseen, Voutilainen sanoo.
— Henkilön täytyy poistua omalta mukavuusalueeltaan jatkuvasti. Erityisen tärkeää on opetella esiintymistaidot. Hyvät esiintymistaidot ovat välttämättömiä pääomasijoittajien saamisessa ja jakeluverkoston rakentamisessa. Täytyy myös tiedostaa, että tällä polulla tulee suurimmaksi osaksi vastaan epäonnistumisia ja niistä täytyy ottaa oppia.
Joukkorahoituksella kerättiin rahat muotteihin
Riittävän rahoituksen saanti on Voutilaisen mukaan hyvin haastavaa varsinkin tuotteen kohdalla, jolla ei ole varmistettua menekkiä markkinoilla. Northern Pails Oy yritti saada alkuvaiheessa tukea Business Finlandilta, mutta tuore yritys ei täyttänyt vaadittavia ehtoja muun muassa resurssien puuttumisen vuoksi.
— Tämä on täysin ymmärrettävää, valtio ei voi lähteä tukemaan pelkkää ideaa verorahoilla. Business Finland auttaa siinä vaiheessa, kun yrityksessä on ulkopuolista rahoitusta riittävästi. Myöhemmässä vaiheessa mekin saimme Tempo 2 -rahoitusta, Voutilainen kertoo.
Alkuvaiheen rahoituksessa voi auttaa enkelisijoittajat, joihin on mahdollista saada yhteys esimerkiksi Arctic 15 -tapahtumassa tai FIBANin (Finnish Business Angels Network ry:n) kautta. Perustetusta yrityksestä täytyy luovuttaa sijoittajalle oikeutetusti suurehko osuus, koska työtä on vielä paljon edessä.
— Alkuvaiheen rahoitus on mahdollista ratkaista myös toisella tapaa. Me ratkaisimme sen joukkorahoituspalveluilla, jolloin emme tarvinneet prototyyppivaiheessa etsiä ulkopuolista rahoitusta. Joukkorahoituspalveluita ovat esimerkiksi Kickstarter ja Indiegogo.
Tarvittavien taitojen hankkiminen ja kontaktiverkosto auttoivat pitkälle
Yksi henkilö pystyy tiettyyn pisteeseen asti tekemään kaiken itse, mutta jossain vaiheessa yritykseen täytyy löytää mukaan yhtä innostunut ja motivoitunut tiimi kuin mitä keksijä itse on. Idean alkuperäisen keksijän täytyy löytää tiimiinsä eri alojen osaamista, kuten media-alan, markkinoinnin ja rahoituspuolen asiantuntijoita.
— Täydellisen tiimin löytäminen meni paremmin kuin hyvin. Tiimissämme on nyt media-alan rautainen ammattilainen Tomi Lindblom ja markkinoinnin osaaja Jari-Matti Kärkiö. Heillä on myös vahva kokemus yritysasioihin, koska he kummatkin ovat pitkänlinjan yrittäjiä. Omat vahvimmat osaamisalueeni ovat tekninen osaaminen ja yritysasiat, Voutilainen toteaa.
Jarno Voutilainen opetteli omatoimisesti tuotemuotoilua autotallissaan ja kehitti teknisesti toimivan muotoilun, joka on symmetrinen kauttaaltaan. Sen takia Zone Bluetooth Speaker on esteettisesti miellyttävä. Hän keskittyi muotoilussa tuotteen monikäyttöisyyteen, käyttäjäystävällisyyteen ja tekniseen toimivuuteen, mitkä yhdessä tarjoavat lisäarvoa käyttäjälleen.
— Opettelin 3D-mallinnuksen alusta alkaen. Selvitin, mikä ohjelma olisi aloittelijalle suhteellisen helppo ja päädyin AutoCad Fusion 360 -ohjelmaan. Tässä vaiheessa itselläni kävi lähes uskomaton tuuri ja löysin sattumien kautta henkilön, joka on kyseisen alan ammattilainen. Hän teki ensimmäisen 3D-luonnoksen pro bono -palveluksena. Tämän ensivaiheen avun ansiosta pääsin kärryille ohjelmasta ja aloin toden teolla opiskelemaan ohjelman käyttöä. Kirjaimellisesti satojen tuntien jälkeen sain luotua näytölle ensimmäisen kunnollisen ja teoriassa teknisesti toimivan mallin.
Voutilaisen vinkit innovaattorien aseman parantamiseen
Suomi voisi Voutilaisen mukaan luoda nykyistä paremman ympäristön innovaatioille ja uusille keksinnöille. Tämä voisi johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen, talouskasvuun ja Suomen kilpailukyvyn paranemiseen. Valtio voisi tehdä useita asioita auttaakseen keksijöitä, joilla ei ole kontakteja tai pääomaa, saamaan keksintönsä kaupallistettua.
Voutilainen ideoi, että valtio voisi luoda mentoriohjelmia, jotka yhdistävät kokeneita keksijöitä ja yrittäjiä aloittelijoihin. Mentorit voisivat tarjota neuvoja ja ohjausta keksinnön kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Valtio voisi järjestää myös verkostoitumistapahtumia, joissa keksijät voivat tavata potentiaalisia sijoittajia, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.
Lisäksi keksijöille tarjottavia neuvonta- ja ohjauspalveluita voisi laajentaa. Näitä palveluita voisivat tarjota esimerkiksi Tekes ja Business Finland. Neuvontapalveluissa voitaisiin tarjota tietoa muun muassa rahoitusmahdollisuuksista, innovaatioprosessista, immateriaalioikeuksista ja liiketoiminnan kehittämisestä.
— Myös rahoitusta innovaatioihin ja uusien teknologioiden kehittämiseen tulisi lisätä. Rahoitusta voitaisiin kanavoida esimerkiksi Tekesin ja Business Finlandin kautta. Rahoitusta voitaisiin kohdentaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startupeille, Voutilainen korostaa.
Voutilaisen kaltaisille keksijöille uudet tukimuodot olisivat tervetulleita. Ne auttaisivat keksijöitä kaupallistamaan keksintönsä. Näitä tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi avustukset, lainat ja takaukset.
— Näitä tukimuotoja voitaisiin kohdentaa erityisesti keksijöille, joilla ei ole kontakteja tai pääomaa, Jarno Voutilainen muistuttaa.
Yhteiskunta voisi alentaa Voutilaisen mielestä yritysten verotusta entisestään, jotta yrityksille jäisi enemmän rahaa investointeihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä voisi edistää uusien keksintöjen ja innovaatioiden kehittämistä.
Viimeisenä vinkkinään valtiolle Voutilainen toivoo koulutuksen parantamista innovaatiotoiminnassa. Koulutusta voitaisiin tarjota esimerkiksi kouluissa, korkeakouluissa ja yrityksissä.
— Koulutuksessa voitaisiin opettaa muun muassa ideoiden synnyttämistä, keksintöjen kehittämistä, liiketoimintamallien luomista ja markkinointia. Erityisesti tärkeää olisi sisällyttää opetussuunnitelmaan taloustaidot, Voutilainen korostaa kekseliään 9-vuotiaan tyttären isänä.
Lisätietoja:
Jarno Voutilainen