Naton DIANA-ohjelmasta apurahaa ja monenlaista tukea suomalaisillekin yrityksille
Vain reilu vuosi on kulunut Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon (North Atlantic Treaty Organization) ja jo nyt Espoon Otaniemeen perustetaan Naton DIANA-ohjelmaan (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) kuuluva yrityskiihdyttämö ja testikeskus. Myös Ouluun perustetaan Naton testikeskus. DIANA:n tunnuslause ”Help us shape a peaceful future.” avaa sen, mihin sen eri Nato-maissa sijaitsevien 23 yrityskiihdyttämön ja 180 testikeskuksen olemassaolo ja toiminta loppujen lopuksi tähtää — Nato-maiden miljardin asukkaan turvaamiseen ja suojelemiseen globaalisti. Käytännön tasolla DIANA-ohjelman tehtävänä on tunnistaa puolustus- ja turvallisuussektorin tulevia haasteita ja etsiä niihin teknologisia ratkaisuja yhdessä valittujen yritysten kanssa.
DIANA:n yrityskiihdyttämöohjelmaan voi päästä mukaan haasteohjelmahakujen (The DIANA challenge programme) kautta. GIM Robotics (gimrobotics.fi) valittiin loppuvuonna 2023 mukaan ainoana suomalaisyrityksenä kyseisenlaisessa haasteohjelmahaussa, jossa etsitään erityisistä, joka hakukerta erikseen ilmoitetuista teemoista, käänteentekeviä teknologioita puolustusteollisuutta varten. Haasteohjelmahaku järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa ja sen kautta valittiin 44 yritystä yli 1 300 hakijan joukosta.
Valitut yritykset saavat apurahoitusta teknologiansa kehittämiselle ja demonstroimiselle, osallistuvat räätälöityyn, puolustukseen keskittyvään ja kaupalliseen kiihdyttämöohjelmaan, saavat pääsyn teknologiansa testi- ja arviointiresursseihin koko Naton laajuisesti sekä hyötyvät valikoidusta näkyvyydestä sijoittajille, rahoittajille ja loppukäyttäjille tarkoituksena edesauttaa teknologian siirtämistä ja omaksumista. Seuraavan haasteohjelmahaun, joka on suhteellisen helppo prosessi, odotetaan avautuvan nyt kesäkuussa ja sulkeutuvan elokuussa tänä kuluvana vuonna 2024, minkä jälkeen tämän hetkisen arvion mukaan noin 100 yritystä tullaan jälleen valitsemaan mukaan yrityskiihdyttämöohjelmaan.
DIANA:n puitteissa kiihdytettäviä yrityksiä autetaan kehittämään nk. kaksoiskäyttöratkaisuja, mikä tarkoittaa innovaation soveltumista sekä siviilipuolen kaupallisiin tarkoituksiin että puolustussektorille. Yhtenä kotimaisena esimerkkinä kaksoiskäyttöratkaisuista voitaneen pitää Keksintösäätiön 2 000 euron Apu+Raha™ -tuen saajan, 18-vuotiaan Markus Aarrejoen kehittämää maalinpaikannuslennokkia, josta Puolustusvoimat kiinnostui. Kysymyksessä on maalinpaikannuslennokkijärjestelmä, joka on halvempi, pienempi ja maalinpaikannuskyvykkyydeltään parempi, kuin Puolustusvoimien nykyisin käyttämä israelilaisvalmisteinen Orbiter 2B -lennokki.
Euroopan puolustusrahasto EDF:stä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta monikansallisille konsortiohankkeille
Euroopan puolustusrahasto EDF (European Defence Fund) on suoraan EU:n budjetista rahoitettava ohjelma, joka käynnistyi vuonna 2021. Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden ja tutkimusyhteisön kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokapasiteettia. Puolustusrahastosta voidaan myöntää rahoitusta puolustustutkimus- ja kehittämishankkeille, joissa joko kehitetään uusia puolustusalan tuotteita, teknologioita ja tietämystä tai vaihtoehtoisesti päivitetään jo olemassa olevia tuotteita ja teknologioita. Hanke tulee toteuttaa yhteistyössä vähintään kolmen kolmessa eri EU-jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa (tällä hetkellä tarkoittaa käytännössä Norjaa) sijaitsevan toimijan välillä. Murrosteknologioiden ollessa kysymyksessä riittää hankkeen toteuttaminen vähintään kahden kahdessa eri EU-jäsenvaltiossa (tai assosioituneessa maassa) sijaitsevan toimijan välillä. Rahoituksen saajina ovat siis lähtökohtaisesti teollisuus- ja tutkimuskonsortiot. EDF-rahoitukseen valitut toimijat saavat aina myös coaching-palveluita.
Rahoitus tapahtuu pääasiassa kilpailullisten hakujen kautta ja vuosittaisten työohjelmien (Work Programme) mukaisesti tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. EDF ei ole hankintainstrumentti, vaan kehittämisinstrumentti, eikä se ole kaksoiskäyttöohjelma, toisin kuin edellä esitelty DIANA. Hankkeen kautta lisääntyvään, jäsenmaiden rajat ylittävään yhteistyöhön (mukaan lukien PK-yritykset) kiinnitetään huomiota rahoituksen myöntämisessä.
Vuoden 2024 hakuotsikot on julkaistu hiljattain. Kohderyhmänä on EU:ssa tai ETA-maassa (Norja) rekisteröidyt oikeushenkilöt; yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja PK-yritykset. Oikean haun löytäminen voi vaikuttaa valtavassa suossa tarpomiselta ja siinä onkin suotavaa käyttää hakunäppäryyttä. Jos hankkeeseen toivotaan Suomen puolustusministeriön tukea (rahoitusta, osallistumista jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön tai muunlaista tukea), on puolustusministeriölle ilmoitettava hanke-ehdotuksen kera 1.9.2024 mennessä, millaista tukea toivottaisiin.
EDF voi rahoittaa tutkimushankkeita täysimääräisesti, mutta kehittämishankkeissa edellytetään kansallista lisärahoitusta jäsenmailta ja/tai teollisuudelta. Edelleen, Business Finland voi osarahoittaa suomalaisia toimijoita, jotka tulevat valituiksi EDF-rahoitukseen. Business Finlandin rahoittama osuus on vastikkeetonta ja edellyttää raportointia Business Finlandille (huolimatta varsinaisen EDF-rahoituksen ehdoista). Business Finlandilta on jatkuvassa haussa mahdollista hakea myös valmistelurahoitusta itse EDF-konsortiohankkeen valmisteluun.
Nato-maiden yhteisestä innovaatiorahastosta riskirahoitusta syvä- ja murrosteknologioille
Suomi on mukana myös Naton innovaatiorahasto NIF:ssä (Nato Innovation Fund), joka on Nato-valtioiden yhteinen pääomasijoitusrahasto. Sen miljardiriskirahastosta voivat ennen kaikkea syvä- ja murrosteknologioita ja niiden sovelluksia kehittävät alkuvaiheen startup -yritykset ja näihin sijoittavat pääomasijoitusrahastot saada merkittävää rahallista tukea. On tyypillistä, että edellä mainitunlaiset teknologiset ratkaisut tarvitsevat jo hyvin alkuvaiheessa suuriakin investointeja sekä pitkien kehityskaarien takia myös pitkäjänteistä pääomaa. Innovaatiorahaston sijoitukset kohdentuvat teknologioihin, joilla on pääasiallisesti kaupallinen, mutta myös mahdollinen puolustus- tai turvallisuuskäyttötarkoitus. NIF on myös kiinnostunut yrityksistä, joilla on jo valmis kaupallinen tuote, joka voisi soveltua Nato-maiden hallitusten käyttöön. Rahaston teknologisia painopistealueita on tällä erää yhdeksän: tekoäly, autonomiset systeemit, kvanttiteknologiat, bioteknologiat ja lisätty ihmisyys, hypersooniset systeemit, avaruusteknologiat, uudet materiaalit ja valmistus, energia ja propulsio sekä seuraavan sukupolven kommunikaatioiden verkostot.
Suomi on NIF:ssä mukana valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy:n) 35 miljoonan euron panoksella. NIF:iin liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Tesin sijoitusjohtaja Keith Bonniciin (keith.bonnici@tesi.fi).
Ilmapiiri on Naton piirissä enemmän kuin koskaan avoin erilaisille uusille innovaatioille ja innovaattoreille. Suomalaiset toimijat ovat maailmanluokan teknologia-, puolustus- ja turvallisuustietämyksensä ja -osaamisensa vuoksi maailmankuuluja. Kaikkia yllä esiteltyjä Suomen Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia mahdollisuuksia päästä Naton valtaville puolustusmarkkinoille kannattaakin suomalaisten keksijöiden, innovaattoreiden, startup- ja PK-yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden hyödyntää heti rohkeasti ja reippaasti kaikin soveltuvin tavoin!
Teksti: Johanna Paulapuro
DIANA:
https://www.diana.nato.int/index.html
EDF:
NIF: