fi
 en
 sv

Lahjoita

Avainsana: innovaatiotarinat

  • Mikael Järvenkylän kirjallinen haastattelu

    Mikael Järvenkylän kirjallinen haastattelu

    Yli 5,5 vuotta sitten lähdin kehittämään ajatusta. Nyt siitä on tullut IPR-suojattu
    YMMÄRRYKSEN TIE™ -digisovellus.

    Kun aloitin tämän kehitystyön yli 5,5 vuotta sitten, tavoitteenani oli löytää
    uudenlainen tapa auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin itseään ja toisiaan. Työn alkuperäisinä lähtökohtina olivat syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä
    traumaattisten kokemusten merkityksen ymmärtämisen tukeminen.

    Tänään voin nöyrän kiitollisena todeta, että YMMÄRRYKSEN TIE™ -digisovellus on
    saavuttanut hyödyntämisvalmiuden. Kyseessä on ainutlaatuinen, IPR-suojattu
    suomalainen sosiaalinen innovaatio.
    Kehitystyön edetessä ymmärsin vähitellen, että olimme rakentamassa jotakin paljon
    alkuperäistä ajatusta laajempaa. Luottamuksellisissa asiakasneuvotteluissa sekä SOTE-alan että koulumaailman asiantuntijat pitivät ratkaisua merkittävänä ja tarpeellisena jo sen kehitysvaiheessa. Virtuaalimaailman mahdollisuudet osoittautuivat huomattavasti laajemmiksi kuin osasin työn alussa edes kuvitella.

    Tämä matka ei ole ollut helppo.

    Sen varrelle on mahtunut lukemattomia työtunteja, haasteita, uuden oppimista ja
    vaikeitakin hetkiä. Samalla se on vahvistanut uskoani siihen, että pitkäjänteisellä
    työllä ja oikeilla ihmisillä ympärillä voidaan saavuttaa asioita, jotka aluksi tuntuvat
    lähes mahdottomilta.

    Monet merkittävät digitaaliset kehityshankkeet toteutetaan suurilla budjeteilla ja
    satojen asiantuntijoiden voimin.

    Meidän matkamme on ollut toisenlainen. Olemme rakentaneet tämän innovaation alle 100 000 euron budjetilla yhdessä
    neljän lahjakkaan nuoren kehitystiimin kanssa hieman yli viidessä ja puolessa
    vuodessa. En kerro tätä vertaillakseni itseämme muihin, vaan osoittaakseni, mitä voidaan
    saavuttaa, kun mukana on vahva visio, huolellinen suunnittelu, sitoutunut tiimi ja
    yhteinen halu tehdä hyvää.

    Omalla kohdallani perusteellinen suunnittelutyö oli onnistumisen perusta.
    Hyödynsin kehityksessä SolidWorks 3D -mallinnusta ja laadin yksityiskohtaiset
    kirjalliset suunnitelmat ennen toteutusta. Se helpotti merkittävästi koko kehitystiimin
    työskentelyä ja loi vahvan perustan hankkeen etenemiselle.

    Haluan esittää lämpimät kiitokseni jokaiselle ihmiselle, joka on uskonut tähän
    hankkeeseen ja ollut mukana tällä pitkällä matkalla. Tämänkaltaiset innovaatiot eivät synny yhden ihmisen työn tuloksena, vaan yhteisen
    tekemisen, luottamuksen ja osaamisen kautta.

    Syksyllä aiomme järjestää julkistustilaisuuden, johon kutsumme
    yhteistyökumppaneita sekä muita hankkeessa mukana olleita tahoja juhlistamaan
    tätä merkittävää virstanpylvästä. Samalla kerromme laajemmin YMMÄRRYKSEN TIE™ -digisovelluksesta ja sen
    tarjoamista mahdollisuuksista. Kyseessä on turvallinen, tietoturvariskit huomioiva
    virtuaalinen toimintaympäristö, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vahvistaa
    hyvinvointia ja tarjota uudenlainen alusta hyvän tekemiselle.

    Suomalainen keksinnöllisyys ansaitsee tulla nähdyksi ja arvostetuksi. Siksi olen vuodesta 2024 lähtien tehnyt määrätietoisesti työtä myös sen eteen, että
    Lohjalle syntyisi oma keksijäyhdistys ROBOLINE SUPPORT™, jonka tavoitteena on
    tukea uusia innovaatioita, jakaa osaamista ja auttaa hyviä ideoita etenemään
    käytännön ratkaisuiksi.

    Haluan kertoa myös siitä, mistä oma kiinnostukseni keksimiseen on saanut alkunsa. Olen saanut isältäni arvokkaan perinnön – kiinnostuksen kehittää, keksiä ja ratkaista
    ongelmia. Vuosien aikana siitä on muodostunut tapa tarkastella asioita toimialasta
    riippumatta. Joskus olen ajatellut, että olen saanut häneltä ”keksijän lahjan”, joka on vuosien
    myötä jalostunut entistä laaja-alaisemmaksi. Isäni tunnetuimpia keksintöjä ovat SKI-FIX-suksikiinnike, karjalanpiirakoiden rypytyksen automaattiset tuotantolinjat, viinereiden muotoilu- ja täyttölinjat sekä useat leipomo- ja elintarviketeollisuuden tuotantokoneet ja -linjat. Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu myös maailman ensimmäinen
    täytetyn puolikuun muotoisen tuorepastatuotteen valmistuslinja.

    Kerron tämän ennen kaikkea kunnioittaakseni isäni elämäntyötä ja sitä perintöä,
    jonka olen saanut jatkaa.

    Samalla haluan muistuttaa, että jokaisen innovaation taustalla on valtava määrä
    työtä, epäonnistumisia, uuden oppimista, rohkeutta jatkaa eteenpäin ja uskoa
    omaan ajatukseen.

    Toivon sydämestäni, että YMMÄRRYKSEN TIE™ -digisovellus voi omalta osaltaan
    rakentaa parempaa tulevaisuutta, lisätä ymmärrystä ihmisten välillä ja tarjota uusia
    mahdollisuuksia auttaa niin nuoria kuin aikuisiakin. Jos onnistumisellamme voimme antaa toivoa edes yhdelle ihmiselle tai rohkaista
    yhtä uutta keksijää viemään oman ideansa eteenpäin, yli viiden ja puolen vuoden
    työ on ollut sen arvoinen.

    Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat kulkeneet tätä matkaa kanssani.
    Tämä on vasta uuden alku.


    Mikael Järvenkylä
    Juhani K.A. Järvenkylä
    ROBOLINE GROUP Oy
    Innovatiivisia ratkaisuja arjen haasteisiin.

    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Asko Rantala – Muutosvastarinta

    Asko Rantala – Muutosvastarinta

    Muutosvastarinta – mistä se oikeastaan syntyy?


    Muutosvastarinnasta puhutaan paljon, mutta mistä se todellisuudessa johtuu?
    Pitkän työuransa aikana tuotannon kehittämisen ja konsultoinnin parissa Asko
    Rantala on huomannut, ettei vastustus yleensä johdu siitä, että ihmiset
    vastustaisivat muutosta itsessään. Usein taustalla on se, miten muutos tuodaan
    esille.


    Rantalan mukaan muutosvastarinta on todellinen haaste monissa yrityksissä ja
    organisaatioissa. Jos johtamiskulttuuri ei kannusta avoimeen vuorovaikutukseen,
    tärkeä tieto ja työntekijöiden todelliset kokemukset eivät välity johdolle asti.
    Raportointi voi toimia, mutta aito keskustelu ja ihmisten mielialojen ymmärtäminen
    jäävät helposti puuttumaan. Pelkät yhteiset tilaisuudet eivät yksin riitä rakentamaan
    luottamusta, jos arjen toimintakulttuuri ei tue avointa keskustelua.


    Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, he osallistuvat mielellään myös uusien
    toimintatapojen kehittämiseen. Luottamus rakentuu oikeudenmukaisuudesta,
    rehellisyydestä ja aidosta vuorovaikutuksesta – ei käskemisestä.


    Rantala kertoo kohdanneensa uransa aikana alkuvaiheen epäilyksiä lähes jokaisessa
    yrityksessä, jossa hän on ollut kehittämässä toimintaa. Ajan myötä epäilykset
    kuitenkin väistyivät, kun ihmiset näkivät käytännössä, että tavoitteena oli
    oikeudenmukainen ja kaikkia hyödyttävä kehittäminen.


    Ehkä tärkein oppi onkin tämä: Onnistunut muutos alkaa luottamuksesta. Kun ihmiset
    kokevat tulevansa arvostetuiksi, myös uudet ideat ja toimintatavat saavat
    mahdollisuuden onnistua.


    Muotoilu ja tuotekehitys – kun ideasta syntyy toimiva tuote.


    Tuotekehitys on ollut tärkeä osa työuraani. Sohvakalustojen suunnittelu oli pitkälti
    kokonaisuuden hallintaa – rungon suunnittelua, mallikappaleiden valmistusta ja
    lopuksi verhoilua. Jokaisen yksityiskohdan piti palvella sekä tuotteen ulkonäköä, että
    käytännöllisyyttä.


    Yksi mieleenpainuvimmista kehitystöistäni oli tummanpunainen sohvakalusto, jonka
    yhteydessä kehitin ensimmäisenä Suomessa antiikkinahan valmistusmenetelmän.


    Kehitin myös kullattujen taidekehysten valmistusmenetelmän. Rakensin
    kumimuottien avulla järjestelmän, jonka ansiosta kehysten valmistus nopeutui ja
    samoilla muoteilla voitiin valmistaa useita laadukkaita kehyksiä päivässä. Käytössä
    kuluneet kumimuotit voitiin vielä kierrättää uusien muottien valmistukseen.


    Tuotekehityksessä minua on aina motivoinut ajatus siitä, että tuotteen tulee olla
    paitsi kaunis myös toimiva ja valmistettavissa tehokkaasti. Usein parhaat innovaatiot
    syntyvät juuri silloin, kun etsitään käytännöllisiä ratkaisuja arjen haasteisiin.


    Osa 3 – Innovaatiot syntyvät yhteistyöstä ja rohkeudesta kehittää.


    Innovaatiot eivät synny käskemällä, vaan avoimen keskustelun, luottamuksen ja
    yhteistyön kautta.


    Työurani aikana olen nähnyt, kuinka paljon hyödyntämätöntä osaamista yrityksissä
    on. Usein työntekijät ehdottavat esimiehilleen parannuksia, mutta jos heidän
    ajatuksiaan ei kuunnella tai ne sivuutetaan, uusia kehitysehdotuksia ei enää
    uskalleta tuoda esiin. Silloin myös muutosvastarinta kasvaa.


    Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että keskustelen ihmisten kanssa ja kuuntelen
    heidän ajatuksiaan. Kun kuljen tehtailla, tervehdin ihmisiä ja pysähdyn vaihtamaan
    ajatuksia heidän kanssaan. Näistä keskusteluista syntyy usein uusia näkökulmia ja
    kehitysideoita.


    Parhaat innovaatiot eivät yleensä synny yksin, vaan yhteistyössä, jossa eri ihmiset
    täydentävät toistensa ajatuksia.


    Kun henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi ja huomaa, että heidän ehdotuksillaan on
    merkitystä, syntyy myönteinen kehittämisen ilmapiiri. Samalla ymmärretään, että
    tuottavuuden parantaminen ei tarkoita työn tahdin kiristämistä, vaan
    työmenetelmien jatkuvaa kehittämistä ja parempien ratkaisujen löytämistä.


    Olen saanut nähdä käytännössä, mitä jatkuva kehittäminen voi parhaimmillaan
    saada aikaan. Buster-veneiden tuotanto kasvoi kuuden vuoden aikana
    nelinkertaiseksi, ja samalla henkilöstön määrä kolminkertaistui.


    Myös Tamglass Oy asetimme tavoitteeksi kasvattaa tuotantoa pienin, mutta pysyvin
    parannuksin. Tutkimalla toimintaa, kuuntelemalla henkilöstöä ja kehittämällä
    prosesseja määrätietoisesti saavutimme tavoitteet. Tämä vahvisti käsitystäni siitä,
    että merkittävät tulokset syntyvät pitkäjänteisestä kehittämisestä – eivät
    yksittäisistä suurista muutoksista.


    Yritysten menestys rakentuu uusien ideoiden hyödyntämiseen, mutta niiden
    taustalla ovat aina ihmiset – keksijät, kehittäjät ja rohkeat ajattelijat.


    Siksi haluan antaa myös muutaman neuvon kaikille keksijöille.


    Olkaa uteliaita. Tutkikaa ympäristöänne, tarkkailkaa tuotteita ja
    valmistusmenetelmiä sekä pohtikaa, voisiko jokin asia toimia paremmin toisella
    tavalla. Kannattaa myös miettiä jo varhaisessa vaiheessa, löytyykö idealle riittävät
    markkinat, jotta sen kehittäminen ja valmistaminen ovat kannattavia.


    Olen tavannut keksijöitä, jotka varjelevat ideaansa niin tarkasti, että jäävät
    kehittämään sitä yksin. Uskon kuitenkin, että yhteistyö, avoin vuoropuhelu ja
    aktiivinen kehittäminen vievät ideaa pidemmälle. Mitä enemmän uusia ajatuksia
    syntyy ja niitä viedään määrätietoisesti eteenpäin, sitä suurempi mahdollisuus on,
    että jokin niistä löytää tiensä markkinoille.


    Rohkeus kehittää, oppia uutta ja tehdä yhteistyötä on ollut oman työurani tärkeimpiä
    oppeja. Uskon, että juuri uteliaisuus, jatkuva oppiminen ja halu kehittää parempia
    ratkaisuja luovat perustan tulevaisuuden innovaatioille ja niiden onnistuneelle
    käyttöönotolle.


    Asko Rantala
    Yrityskonsultti

    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Max Ahonen – Koirien älykaulapanta

    Max Ahonen – Koirien älykaulapanta

    Älykaulapanta tuo koiran terveyden seurantaan uudenlaista ennakointia.

    Koirien terveyden seurannassa teknologia voi tarjota uusia mahdollisuuksia
    ennaltaehkäisyyn. Koirien älykaulapannan kehittäminen sai alkunsa aidosta tarpeesta ja
    halusta selvittää, voisiko teknologia auttaa koiranomistajia seuraamaan lemmikkinsä
    hyvinvointia entistä paremmin.
    Keskustelimme eläinlääkäreiden ja koiranomistajien kanssa ja halusimme selvittää, voisiko
    ennaltaehkäisevä lähestymistapa olla osa koirien terveyden seurantaa. Tavoitteena oli
    kehittää ratkaisu, joka tekisi koiran terveyden seuraamisesta mahdollisimman helppoa ja
    luontevan osan arkea.
    Kyse ei ollut vain yhden tuotteen kehittämisestä, vaan laajemmasta tavoitteesta edistää
    ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja parantaa koirien elämänlaatua. Koirat ovat minulle
    henkilökohtaisesti hyvin lähellä sydäntä, joten ajatus siitä, että voimme auttaa
    koiranomistajia huolehtimaan lemmikeistään paremmin ja samalla tukea eläinlääkäreitä
    heidän työssään, on ollut suurin motivaationi alusta asti.


    Teknologia seuraa koiran yksilöllistä hyvinvointia

    Älykaulapanta toimii yhdessä implantoitavan sirun kanssa ja mittaa jatkuvasti koiran
    biometriikkaa. Panta seuraa esimerkiksi sykevälivaihtelua, aktiivisuutta ja unta, kun taas
    siru mittaa ruumiinlämpöä.
    Järjestelmä oppii tunnistamaan juuri kyseisen koiran normaalin käyttäytymisen ja
    fysiologian. Näin se pystyy havaitsemaan muutoksia koiran tavanomaisesta tilasta ja
    auttaa omistajaa reagoimaan niihin ajoissa.
    Tavoitteena on tehdä koiran terveyden seurannasta jatkuvaa ja ennaltaehkäisevää sekä
    auttaa mahdollisten muutosten havaitsemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.


    Kehitystyössä riitti haasteita

    Matka ideasta valmiiksi tuotteeksi ei ole ollut yksinkertainen. Suurimmat haasteet ovat
    liittyneet laitteiston miniatyrisointiin sekä eläinfysiologian asettamiin reunaehtoihin.
    Tavoitteenamme oli alusta asti kehittää mahdollisimman kompakti laite, mikä on vaatinut
    mekaniikkasuunnittelun hiomista erittäin pitkälle. Myös koiran turkki asettaa omat
    haasteensa. Emme voineet yksinkertaisesti kopioida ihmisille tutuista älykelloista tai
    -sormuksista tuttua sensoriteknologiaa.


    Kiinnostus vahvisti ajatusta tarpeellisesta tuotteesta

    Tuote on herättänyt paljon kiinnostusta, mikä on tuntunut todella hienolta. Alkuun suuri
    vastaanotto myös yllätti positiivisesti.
    Kiinnostus on vahvistanut ajatusta siitä, että ratkaisemme todellista tarvetta. Koirista on
    nykyään tullut yhä tiiviimmin tärkeitä nelijalkaisia perheenjäseniä, ja omistajat haluavat
    ymmärtää niiden hyvinvointia ja pitää niistä yhtä hyvää huolta kuin itsestään.


    Neuvoja muille keksijöille

    Keksijöille ja nuorille innovaattoreille haluan antaa yhden hyvin konkreettisen neuvon:
    mene ulos ja puhu ihmisille. Paras oppi harvoin tulee luentosalissa tai oman koneen
    ääreltä, vaan siitä, että puhut ideastasi mahdollisimman monelle ja kuuntelet heidän
    palautettaan. Silloin et päädy rakentamaan tuotetta, jolle ei lopulta ole kysyntää.
    Älä myöskään odota täydellistä hetkeä tai täydellistä tuotetta. Tee ensimmäinen versio
    mahdollisimman nopeasti, testaa sitä oikeilla käyttäjillä ja kehitä sitä eteenpäin palautteen
    perusteella.


    Ehkä tärkein neuvo on kuitenkin ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka jakavat saman
    kunnianhimon. Startupin rakentaminen on pitkä matka, joka vaatii sitoutumista,
    sinnikkyyttä ja valmiutta tehdä töitä myös silloin, kun tuloksia ei vielä näy.


    Haluatko tutustua älykaulapantaan tarkemmin? Lisätietoa tuotteesta ja sen toiminnasta
    Dora Healthin verkkosivuilta”
    Dora Health | Koirien terveysseuranta

    Max Ahonen
    Dora Healthin keksijä

    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Matti Saukko – Gentleashin tarina

    Matti Saukko – Gentleashin tarina

    Omasta tarpeesta syntyi uusi ratkaisu koiran ulkoiluun


    Joskus parhaat keksinnöt syntyvät arjen tarpeesta. Näin kävi myös Gentleashin kohdalla.

    Gentleashin perustajan ja keksinnön isän Matti Saukon mukaan kaikki sai alkunsa omasta kokemuksesta. Hänen vilkas cockerspanielinsa Ukko veti lenkeillä voimakkaasti, ja vanhojen motocross- ja enduroharrastuksesta jääneiden olkapäävammojen vuoksi tavallinen talutin aiheutti kipua. Kun markkinoilta ei löytynyt automaattisesti pehmeästi jarruttavaa talutinta, syntyi ajatus kehittää sellainen itse.

    Seuraavat vuodet olivat täynnä kehitystyötä, testaamista ja ongelmien ratkaisemista. Erityisesti jarrumekanismin toimivuus ja komponenttien kestävyys vaativat paljon työtä.

    Yksi merkittävimmistä saavutuksista oli toimivan prototyypin valmistuminen sekä patenttien saaminen Suomeen, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Japaniin. Saukon mukaan juuri silloin ajatus muuttui konkreettiseksi tuotteeksi.

    Gentleash eroaa perinteisistä kelataluttimista automaattisesti toimivan pehmeän jarrutuksen ansiosta. Jarrutus vähentää äkillisiä nykäisyjä ja voidaan säätää koiran koon ja aktiivisuuden mukaan.

    Tavoitteena on tehdä ulkoilusta turvallisempaa ja miellyttävämpää sekä koiralle että taluttajalle. Talutin on suunniteltu 10–45-kiloisille koirille ja valmistettu kestävistä materiaaleista Suomessa.


    Käyttäjiltä saatu palaute on ollut rohkaisevaa. Saukon mukaan monet ovat kokeneet, että talutin rauhoittaa koiraa ja tekee yhteisistä lenkeistä rennompia.

    Muille keksijöille Matti Saukko antaa yhden tärkeän neuvon: kokoa ympärillesi hyvä tiimi ja varmista riittävä rahoitus. Hänen mukaansa tuotekehitys vie lähes aina enemmän aikaa ja rahaa kuin aluksi arvioidaan.

    Gentleashin myynti on vasta käynnistynyt, ja seuraavana tavoitteena on kasvattaa tuotteen tunnettuutta sekä rakentaa siitä kansainvälinen menestystarina. Kuluttajatuotteiden saaminen markkinoille on tärkeää, sillä ne voivat parantaa arkea ja vastata monien käyttäjien tarpeisiin. Monille koiranomistajille lemmikki on tärkeä perheenjäsen, joten turvallisuutta ja hyvinvointia tukeville innovaatioille on selkeä tarve.

    Voit tutustua Gentleashiin tarkemmin oheisen linkin kautta. Julkaisun yhteydessä on kuva tuotteesta.


    https://www.gentleash.com/

    Matti Saukko
    Gentleashin perustaja ja keksinnön isä

    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Risto Lehtinen – Henkilötaustaa ja innovaatiokehityshankkeita

    Risto Lehtinen – Henkilötaustaa ja innovaatiokehityshankkeita

    Henkilötaustaa ja innovaatiokehityshankkeita

    Työtaustani on graafisen ja ATK-tarvikkeiden myyntitehtävissä. Ajatuksena tuottaa
    asiakkaille ratkaisuja, jotka kehittävät heidän toimintaansa tai alentavat kustannuksia.
    1987 perustin oman Vidois Oy:n ja näin pääsin vapaammin toteuttamaan ideoitani
    asiakaspalvelussa. Yli 30 vuotta yritystoimintaa oli lamavuosien myötä todella vaihtelevaa,
    ainoastaan innovatiivinen kehitystyö ja asiakasuskollisuus pelastivat katastrofeilta.
    Nyt toimintaa jatkaa vanhin poikani ja jatkuvuus on taattu.


    Seuraavia innovaatioita olen ollut kehittämässä, joista toiset olivat hyvin edellä aikaansa.
    Eräitä piti lopettaa taloudellisista syistä tai resurssipulan vuoksi. Koskaan en ole saanut
    taloudellista tukea, vaikka olen hakenut. Yleensä on ollut konsultointikuluja ja turhaa
    ajanhukkaa.

    1. Suomen ensimmäinen ergonominen näyttöpäätepöytä 1976 monipuolisine säätöineen,
      joka todettiin testeissä parhaimmaksi IBM-tarpeisiin. Heidän toiveenaan oli näytön
      korkeus- /kallistussäätö ja samoin näppäimistölle samat ominaisuudet. Lauttasaaren
      IBM-pisteessä oli ryhmä testattavia pöytiä, joista minun oli ainoa räätälöity kotimainen
      pöytä. Erikoista, että Askolla ei ollut testeissä pöytää ja kuitenkin saivat 60 kpl kaupan.
      He kopioivat pöytäni ja kaupallistivat työni. Sain ensimmäisen kokemuksen raakaan
      liiketoimintaan ilman korvauksia.
    2. Useita lomakepohjia 80-luvun alussa eri yrityksille ja virastoille. Esim. Suomen
      ensimmäinen 1-osainen viitepankkisiirto, jolloin päästiin eroon matriisikirjoittimiin
      tarkoitettuihin useampiosaisista pankkisiirroista. Näin saatiin lasertulostettavia A4-arkin
      lasku-pankkisiirtoja ja sen myötä kustannussäästöjä sekä tehokkuutta. Asiakkaan
      kuittikappale erotettiin perforoinnilla pankin osasta.
    3. Infoback A3-kirjearkki, jossa on taitettuna lähetyskuoren ja palautuskuoren
      ominaisuudet. Sampo-vakuutusyhtiön asiakaskyselyyn toteutettu lomake, jonka täyttäjä voi
      taittamalla sekä tarran irrottamalla sulkea niin ettei täytettyjä tietoja voi lukea.
      Tästä keksinnöstä tehtiin hyödyllisyyspatentti. Koska Saksassa ollaan nuukia, niin
      pikkupatentti tehtiin myös Saksan markkinoita ajatellen.
    4. Matkahuolto Oy:llä yli 8000 laskua kuukaudessa oli eräajona työläs jälkikäsitellä postin
      jaettavaksi 1987. Ratkaisuna ehdotin lasertulostamista, jolloin erittelyn rivivälejä voitiin
      tiivistää ja siten mahduttaa laaja tieto A4-kokoiselle offset-lomakkeelle.
      Tästä alkoi myös toimintamme, jossa Matkahuollon toiveesta tarjosimme jälkikäsittely- ja
      postituspalvelua. Tulostukseen yhteistyökumppaniksi valitsimme Tietotehdas Oy:n.
      Vuonna 1990 huolehdimme yli 3,8 milj. sivua eri rahoituslaitoksien, puhelin- ja
      sähkölaitoksen laskuja ja toiminta alkoi tuottamaan, kun niin sanottu K-piste tuli täytettyä.
      Tästä palvelutoiminnasta on olemassa ihan oma järkyttävä tarinansa.
    5. Itsevalittavan PIN-koodin lomaketeknisen suunnittelun ja toteutuksen. Pekka Oksala
      Maksutekniikka Oy:stä oli kehittänyt luottokortteihin mahdollisuutta saada itse valitsema
      4-numeroinen PIN-koodi. Finnoil ja Pukeva olivat ensimmäisiä asiakkaita, jotka
      hyödynsivät korttihakemuksissaan itse valittavaa PIN-koodia. Kortin hakemuslomakkeeseen piti
      esitulostaa koodin tarvitsema esivalintaa varten yksilöity tunnisterakenne, jossa kortin
      myöntäjälle tuli salaisesti tieto kortin PIN-koodiksi. Ainoastaan lähettäjälle jäi omaan
      kappaleeseen tieto mitkä neljä numeroa hän valitsi. Näin kortinhaltija voi itse valita haluamansa
      nelinumeroisen PIN-koodin jo korttia hakiessaan, eikä jälkikäteen annettua PIN-koodia
      tarvinnut erikseen lähettää.
      Lomakeratkaisuna kehitettiin yksinkertainen A4-lomake, jolla taitettuna ja suljettuna saatiin
      kortin tilaajalle mahdollisuus valita PIN-koodin itse, mm. Shell Euroopassa käytti tuotettamme.
    6. Tilastokeskus 90-luvun alussa halusi nopeuttaa tietojensa siirtoa kun kirje- sekä fax-
      lähetykset olivat hitaita median tarpeisiin. Aluksi oli ajatus auttaa palveluna kirje- ja fax-
      lähetyksien hoitaminen. Olin tutustunut Antti Merisalon nimiseen henkilöön, jolla oli taitoa,
      osaamista tietotekniikan koodauksen ja kehittämisen saralla. Yhdistimme voimamme ja
      siten uudistimme Tilastokeskuksen tiedottamisen monikanavaisuuteen. Lopputuotteena
      ratkaisu, jossa illalla hyväksytty mediatiedote siirtyi ajastukseen ja klo 8.00 aamulla lähti
      jakeluun kirjeenä, faksina, sähköpostilla riippuen mikä osoite oli postituslistalla. Fax oli
      vielä yleinen medioilla, joten rakensimme palveluumme 8-kanavaisen fax-serverin.
      Jatkokehityksenä lisättiin lähetystoiminnoksi mobiilitekstiviesti ja automaattinen kotisivun
      päivitys. Lähetysprosessi hoidettiin Word-tekstinkäsittely-ohjelmalla, jolloin uutta alustaa ei
      tarvinnut opetella ja kaikki kanavat tulivat lähetyspiiriin yhdellä napin painalluksena.
      Kotisivujen päivitystoiminto oli Wordilla niin yksinkertaisen helppoa, että siitä rakennettiin
      eri osastoille omat lähetysalustat, joten käyttäjiä oli lopulta useita satoja henkilöitä.
      Nyt sivujen päivitystä ei tarvinnut toimittaa ammattilaisen päivitettäväksi, näin säästettiin
      aikaa ja rahaa, sekä tiedotteet julkistettiin reaaliajassa.
      Tämä monikanavainen innovaatio, jolla voitiin samanaikaisesti lähettää yksittäin tai
      ryhmälähetyksinä kirjepostia, fakseja, sähköposteja, mobiilitekstiviestejä ja päivittää verkkosivu oli Suomen ensimmäinen ja erittäin vaativalla asiakkaalla.
    7. FastMail monikanavainen viestintäratkaisu oli Tilastokeskuksella testattu ja siten
      toimiva kenelle tahansa organisaatiolle, joka halusi tehostaa markkinointiviestintää.
      Wordillä tehty tiedote voitiin vapaasti lähettää sähköpostilla, mobiililla ja yksilöitynä
      värillisenä kirjeenä ulkoistettuna palveluna omalla logolla varustettuna. Riippuu mitä
      osoitteita valitsi FastMailiin liitetystä Excel-pohjaisista jakeluohjelmistoista.
      Erikoisuus oli myös, jos osoitteissa oli samoja esim. ulkoisesti toimitettuja niin
      päällekkäiset samat osoitteet poistettiin automaattisesti lopullisesta jakelusta.
      Word-kuvallinen aineisto muutettiin automaattisesti HTML-muotoon ja voitiin toimittaa
      liitetiedostoineen sähköpostilla ryhmälähetyksinä vaikka tuhat kerrallaan.
      Ongelma oli, että ratkaisumme oli liian edellä aikaansa, jolloin organisaatiot eivät olleet
      valmiita muuttamaan toimintatapojaan.
    8. Kriisiviestintään ratkaisu. 1996 perustimme Viestikeskus.fi-nimisen portaalin, jonka
      tarkoitus oli mahdollisuus hallita osoitteita ja jakaa ryhmälähetyksiä nettiportaalin kautta.
      Lähetykset olivat lähinnä henkilökohtaisiin mobiililaitteisiin ja sähköpostiin osoitettuja viestejä. Jos
      operaattoreilta oli saatavissa alueellisesti vaarassa olevat henkilöt, niin varoitusjakelu olisi
      nopeasti toteutettavissa Viestikeskuksen kautta. Viestikeskukseen voitiin tehdä valmiiksi
      eri tarkoituksiin jakelulistoja, joita voitiin päivittää tarpeen mukaan. Käyttö oli mahdollista
      salasanan kautta kaikille sopimuksen tehneille asiakkaille, etenkin normaaliin sähköiseen
      ryhmäviestintään.
    9. FastMail International-konseptin tavoite oli saada se vientituotteeksi kansainväliseen
      viestintään eri maanosien välillä. Kirjeet kulkivat maiden välillä lentopostina ja viive oli
      useita päiviä tai viikkoja.
      Ajatuksena oli tuotteistaa käytössämme ollut FastMailin lähetysen ja vastaanotto-ohjelmat
      tuotantotekniikkoineen lisenssinä ostettavaksi. Tämä olisi mahdollistanut esim. Suomesta
      lähetetyn kirjeen siirron sähköisenä melkein reaaliajassa USA:han ja siellä tulostettu ja
      kuoreen laitettu sopimustoimittajan toimesta. Näin meneteltynä olisi kirje kuljetettu
      paikallisella postimaksulla ja aikaviive olisi ollut merkittävän nopea. Näitä
      sopimuskumppaneita olisi useammissa maissa ja se olisi vienyt merkittävän osan
      lentopostikirjelähetyksien määrästä.Taloudelliset säästöt ja tehokkuus olisivat olleet
      huomattavat. Tähän projektiin haimme Liksa-nimellä markkinoinnin tukirahaa. Koska
      haluttiin saada hyvä hakemus niin jouduimme käyttämään konsulttia ja sen kustannukset
      olivat silloin 3000 mk. Lopputuloksena jäimme hopeasijalle ja rahoitus jäi saamatta, kuten
      projektin jatko.
    10. Kirkkohallitus 2003 halusi saada seurakunnilleen toimivan viestintäratkaisun.
      Tarjosimme FastMail-mahdollisuutta, johon hankintavastaava ihastui. Ohjelma on
      asennettava tietokoneeseen manuaalisesti niin heille valtakunnallisesti se oli vaivalloinen.
      Koska heidän omaa IT-tukea oli saatavilla niin kaikki, jotka olivat evl- verkossa voisivat
      ladata FastMail ohjelman käyttöönsä ja siten saada monikanavaominaisuudet käyttöönsä.
      Sopimus tehtiin ja niin uskoimme, että suurasiakassuhde on saatu. Kuitenkin organisaatio
      oli vanhoillinen ja vaikka monessa koulutusteemassa olimme mukana ei toimintatapoja
      heidän osaltaan saatu muutettua.
    11. Ekoajo tyhjien paluukuljetusten hyödyntämiseen palveluportaali. Tuotantomme muutti
      Heinolaan, joten postitukseen tulevat fyysisen aineiston saaminen pikaisena oli ongelma.
      Nelostiellä kulki yhtenään rekkoja ja muita autoja, mietin miten niihin saa yhteyttä. Ideoin
      2005 Ekoajo-portaalin, johon tallennutin 3000 kuljetusyrittäjän yhteystiedot. Portaaliin
      kuljetusyrittäjä voi laittaa tiedot kalustostaan ja päivittäisestä kuljetusreitistään ajallisesti.
      Kun vapaata lavatilaa oli saatavilla niin kuljetuksen tarvitsija otti suoraan yhteyttä ja sopi
      kuljetusehdot. Valitettavasti emme saaneet SKAL-liittoa mukaan hankkeen edistämiseen.
      Yritin vielä saada 2014 Lahden kaupungin mukaan, jossa kaikki heidän kuljetustarpeet ja
      sopimuskuljettajat olisivat heidän vastaavassa portaalissa, näin tieto olisi ollut
      reaaliaikaista ja nopeasti muunneltavissa. Tämä reaaliaikainen ratkaisu olisi helposti
      muunneltavissa muille kunnille. Ekoajo huolehtisi kuntien välisistä kuljetustarpeista ja siten olisi
      yhteydessä kuntien omiin kuljetustarpeisiin.
    12. Tilastokeskus 1992 kyselytutkimustulostus- ja postitustyöprosessin uudistaminen.
      Aiemmin kyselyn palautuskuoreen painettiin numero, jota verrattiin osoitteeseen ja näin
      tiedettiin numerosta kuka on palauttanut ja siten voitiin poistaa karhupostituksesta.
      Innovaatio oli tulostaa kyselytutkimusvihon etusivulle osoite, joka olisi poistettavissa kun
      kysely laitetaan palautuskuoreen. Kuitenkin osoitetulostuksen yhteydessä tulostettiin
      sisäsivuille viivakoodi, joka palautui tallennukseen. Muutos mahdollisti koneellisesti
      automaattisen postituskäsittelyn ja luotettavan tavan poistaa vastaaja karhupostituksesta.
      Tätä menetelmää käytetään yleisesti tänäkin päivänä.
    13. Korukirje-portaali 1993 innovaatio, jonka tarkoituksena oli tuottaa kuluttajille palvelua
      merkkipäiväonnittelujen hoitamiseksi. Portaalissa valittaviksi tulisi painettuja kirjepohjia eri
      aihealueisiin kasteesta, ylioppilas- ym. merkittäviin onnittelutapahtumiin. Lähettäjä olisi
      klikkaamalla valinnut halutun pohjan ja kirjoittanut siihen haluamansa tekstin ja osoitteen.
      Tarkoituksena oli myös laittaa valmiita runo- tai tekstipohjia, jos lähettäjällä ei ollut niihin
      osaamista. Palvelumme tulostaisi ja postittaisi onnittelukirjeen asiakkaan puolesta.
      Silloin ainoa vastaava oli korusähke, joka toimi hyvin eri rakenteella. Korukirjettä yritettiin
      patentoida, mutta Postin e-kirje oli este sen toteutumiselle. Kuitenkin erot olivat merkittävät
      eikä e-kirje ollut portaalipohjainen. Näin Korukirje jäi toteutumatta ja Posti rakensi oman
      nettipalvelun postikorttien lähettämiseen.
    14. UniikkiHeinola 2019 oli kunnan nuorten työllistämisen kannalta hanke, jossa
      maantieteellinen asemapaikka hyödynnettäisiin kaupallisesti. Suomessa on laajasti
      käsityöammattilaisia ja- harrastajia, joiden tuotteita oli hajautetusti myynnissä, eikä ollut
      välttämättä markkinointiosaamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda valtakunnallinen
      myyntikeskittymä, johon oli suurimmista asuinkeskittymistä lyhyt matka tehdä
      käsityöhankintoja. Heinolan kuntaa ei saatu mukaan, mutta suuren kirpputorin tiloihin
      korona-aikaan saatiin myymälä. Samalla rakennettiin nettikauppa, johon kaikki voisivat
      laittaa tuotteitaan myyntiin.
      Pidimme myös korona-ajan loppuvaiheissa viikonlopun markkinat, joihin osallistui n. 50
      käsityömyyjää. Ostavia asiakkaita tuli tuhansia ja tapahtuma oli menestys. Kuitenkin
      kirpputori luopui käsityömyymälästä ja siten hanke myös lakkautettiin.
    15. Virtanen 2009 virtaavaan jokeen upotettava sähköenergiaa tuottava innovaatio.
      Tutkimme mahdollisuutta patentointiin, mutta vastaava joen pinnalla toimiva ratkaisu oli
      patentoitu vuonna 1967. Koska patentti oli vanhentunut niin ei ollut estettä sen
      rakentamiseksi.
      Keksintösäätiön asiamies totesi sen olevan hyvä ratkaisu sähkön tuottamiseen katastrofialueilla. Kuitenkin muut työtehtävät täyttivät ajankäyttöni ja hanke jäi kytemään.
    16. Ohjetietopankki oli Toimisto- ja Tuottavuusyhdistykselle tarkoitettu ideoimani hanke.
      Yli 50 vuotta yhdistys, jonka jäsen olin, on tehnyt merkittävää työtä lomakestandardien
      luomiseksi. Oppikirja Toimiston asiakirjat ja standardit 1976 on yhdistyksen
      aikaansaannos. Tarkoitus oli tukea vuonna 2020 yhdistystä, jonka merkitys uudistuvassa
      tietotekniikassa jäi vähäisemmäksi. Idea oli standardisoida lomakkeella olevien
      ohjetietojen eri maiden vastaavat termit ja liittää niihin maatunnus. Termien käännökset
      ovat myös hankalia vahvistaa ja siten hidasti lomakesuunnittelua eri kielille.
      Ohjetietopankista niitä olisi yhdistyksen jäsenet saaneet vapaasti hyödyntää.
      Ohjetietopankin etuna olisi ollut nopea ja oikeakielinen käännös halutulle kielelle. Esim.
      ukrainalaista rahtikirjaa on vaikea eurooppalaisen tulkita ja niin se voitiin käännättää
      automaattisesti Ohjetietopankin kautta siten tulkita millä tahansa kielellä. Nykyisin on
      olemassa ohjelmallisia kääntäjiä, mutta kukaan ei ole vahvistanut termien oikeakielisyyttä.
    17. Vesikaruselli vuonna 2025 on jatkokehitys Virtaselle, mutta huomattavasti
      yksinkertaisemmalla rakenteella. Se on säävapaa ja 24/7-tuotantoa tekevä
      hybridigeneraattori. Sille on parhaillaan patenttihakemus vireillä. Etuina ettei eläimistölle
      mm. kaloille tai kasvillisuudelle muodostu haittaa. Voidaan käyttää vuorovesialueella
      molempiin suuntiin. Myös vedenalaisissa voimakkaissa virtauksissa sitä voidaan käyttää
      eikä virtaussuunnasta ole merkitystä. Sen kokoa voidaan vapaasti suurentaa
      kohdevirtauksen antaman mahdollisuuksien mukaan, sekä ketjuttaa useita tehon
      lisäämiseksi.
    18. Tarkoitus on tehdä merkittävä vientituote ja siten hyödyntää Suomen taloutta.
      Hanke edellyttää taloudellista panostusta ja prototyypin valmistamisen.
      Julkisyhteisön olisi enemmän tuettava yksittäisen henkilön tuottamia innovaatioita.
      Siemenvaiheeseen ei ole saatavissa rahoittajia. Ainakin uutuustutkimus olisi saatava
      valtion tukemana, jolloin kehityskelpoiset keksinnöt saisivat paremmin tukijoita.

    Olisiko otsakkeen pitänyt olla Menetettyjä mahdollisuuksia?

    Risto Lehtinen
    TKP-print / Vidois
    www.tkp-print.fi


    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Mietteitä keksinnöistä ja keksijän arjesta.

    Mietteitä keksinnöistä ja keksijän arjesta.


    Haluan tuoda esille muutamia ajatuksia keksintöihin, innovaatioihin ja niiden
    kehittämiseen liittyvistä asioista.

    Standardit ovat tärkeitä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Niiden
    tarkoituksena on luoda yhteisiä toimintatapoja, vaatimuksia ja hyviä käytäntöjä sekä
    yhdenmukaistaa tuotteissa käytettäviä osia. Standardointi helpottaa myös
    keksintöjen hyödyntämistä ja tukee huoltovarmuutta. Kun esimerkiksi kiinnikkeet
    ovat SFS-standardien mukaisia, varaosien saatavuus ja korjattavuus paranevat.
    Samalla säästetään aikaa ja alennetaan kustannuksia.

    Keksintö voi olla fyysinen tuote tai IT-pohjainen sovellus. Olennaista on, että se
    ratkaisee jonkin todellisen ongelman ja tuo käyttäjälle tehokkuutta sekä ajan ja
    kustannusten säästöä. Mielestäni onnistunut innovaatio on aina ratkaisu olemassa
    olevaan ongelmaan. Silloin sen käyttöönotto on huomattavasti helpompaa.

    Jos kyseessä on uusi toimintatapa tai esimerkiksi IT-sovellus, suurin haaste ei
    useinkaan ole itse keksintö vaan muutosvastarinta. Uusien toimintamallien sisäänajo
    vaatii aikaa, sitoutumista ja halua tehdä asioita uudella tavalla.

    Keksijän työtä helpottaa huomattavasti, jos valmiina on asiakassuhde tai
    mahdollisuus ehdottaa muutoksia suoraan käyttäjälle. Tällöin myös rahoituksen
    järjestäminen ja tuleva käyttöympäristö ovat paremmin tiedossa. Parhaimmillaan
    samaa keksintöä voidaan soveltaa useille eri toimialoille, jolloin sen kaupallinen
    potentiaali kasvaa merkittävästi. Hyvät referenssit puolestaan helpottavat uusien
    asiakkuuksien syntymistä.

    Suurimpia haasteita yksittäiselle keksijälle on saada idea tai muutosehdotus
    tuotantoon asti. Patentointi on usein välttämätöntä, mutta se vaatii sekä rahaa että
    erityisosaamista. Käytännössä moni joutuu turvautumaan patenttitoimistoon, mikä
    voi muodostua niin kalliiksi, että se estää hyvänkin keksinnön etenemisen.

    Lisäksi tarvitaan myyntiosaamista oikeiden asiakkaiden löytämiseksi. Käytännössä
    keksijän pitäisi hallita hyvin monia asioita samanaikaisesti. Näihin olisi mielestäni
    perusteltua saada enemmän tukea myös yhteiskunnan taholta.

    Omat kokemukseni keksijänä eivät ole olleet helppoja silloin, kun olen tarvinnut
    taloudellista tai julkista tukea. Yli 30 vuoden aikana en ole saanut yhteiskunnalta
    käytännössä lainkaan taloudellista tukea. Tämä on johtanut siihen, että useita
    hyviäkin hankkeita on jouduttu lopettamaan.

    Yksi esimerkki tästä oli kuljetusyrittäjille kehittämäni Ekoajo-palvelu, jonka
    tavoitteena oli hyödyntää paluukuljetuksia tehokkaammin digitaalisen portaalin
    avulla. Uskon, että samanlaisia kokemuksia on monilla muillakin innovaattoreilla,
    etenkin niillä, jotka kehittävät keksintöjään omilla henkilökohtaisilla resursseillaan.

    Mitä sitten tarvittaisiin?

    Mielestäni valtiovallan tulisi panostaa nykyistä enemmän sekä rahoitukseen että
    asiantuntijaresursseihin. Keksintöjen merkittävyys ja kaupallinen potentiaali pitäisi
    arvioida asiantuntijoiden toimesta jo varhaisessa vaiheessa. Jos keksinnöllä nähdään
    olevan patentointi- ja kaupallistamismahdollisuuksia, sen kehittämistä tulisi tukea
    sekä taloudellisesti että käytännön toimenpitein.

    Samalla olisi tärkeää auttaa oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämisessä, jotta
    prototyyppi voidaan rakentaa ja testata. Vasta tämän jälkeen olisi luontevaa edetä
    yritystoiminnan rakentamiseen ja tuotteen viemiseen markkinoille eri alojen osaajien
    yhteistyönä.

    Nykyisin tilanne on usein se, että yrityksen pitäisi olla jo olemassa ennen kuin
    taloudellista tukea on mahdollista saada. Yksittäiselle keksijälle tämä voi muodostua
    liian suureksi kynnykseksi, jolloin monet hyvät ideat jäävät pöytälaatikkoon. Näin on
    valitettavasti käynyt myös omalla kohdallani.

    Risto Lehtinen
    TKP-print / Vidois


    Noora Caroliina Määttä
    Toimittaja

  • Apu+Raha palkittu Zerrybit tuo tiedon näkyville

    Apu+Raha palkittu Zerrybit tuo tiedon näkyville

    Voitteko kuvailla lyhyesti innovaatiotanne? 

      ZerryBit on fyysinen 7,5 tuuman e-ink näytöllä varustettu IoT laite, joka kykenee näyttämään yksinkertaista dataa ohjelmointirajapintojen kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisen liikenteen lähtöaikatauluja, pörssisähkön hintaa, uutislehtien luetuimpia artikkeleita tai omaa Google-kalenteria. Tarjoamme puhelinsovelluksemme kautta tiettyjä datalähteitä widgettien muodossa, mutta käyttäjä voi halutessaan myös itse kustomoida näytöllä näkyvää tietoa omia, tai julkisia rajapintoja hyödyntäen. Laitteen käyttö ei edellytä ohjelmointiosaamista, vaan se on tehty helppokäyttöiseksi. Näytön e-ink teknologia ei tuota ollenkaan valoa, vaan on ns. sähköpaperia. Laite saa virtansa akusta ja lataussyklit ovat pitkiä, jopa kuukausia.

      Mitkä ovat innovaationne päähyödyt tai mihin haasteisiin se pyrkii vastaamaan? 

        Puhelimella vietetty aika karkaa päivittäin epähuomiossa liian suureksi ja yksinkertaisten tietojen vilkaisu puhelimesta altistaa mahdollisuudelle päätyä selaamaan puhelinta, vaikka se ei olisi ollut tarkoitus. Älypuhelimet ovat rakennettu applikaatioalustoiksi viemään huomiosi mahdollisimman pitkäksi aikaa. ZerryBit tarjoaa yksinkertaisen ja rauhallisen tavan esittää yksinkertaista tietoa reaaliaikaisesti seinällä, pöydällä tai jääkaapin ovessa.

        Näytöllä voi näyttää useampaa eri tiedonlähdettä kerrallaan, jonka vuoksi se vähentää puhelimella eri applikaatioiden välillä selaamisen tarvetta yhteen näytön vilkaisuun. ZerryBit toimii kodin omana infonäyttönä, jonka voi kotelon sisältä löytyvien magneettien ansiosta kiinnittää mihinkä tahansa metalliseen alustaan.

        Laitteen yksinkertainen olemus tarjoaa rauhallisen tavan esittää tietoa. Laitetta pystyy kustomoimaan käyttäjän preferenssien mukaisesti luomalla omia widgettejä ja asettelemalla tiedot näkyviin näytölle haluamiinsa kohtiin puhelinsovelluksemme avulla.

        Mikä teitä innosti ryhtymään innovaattoriksi? 

          Lähdimme liikkeelle yksinkertaisesta ideasta. Halusimme nähdä joukkoliikenteen aikataulut yhdellä vilkaisulla eteisen seinältä ennen ovesta lähtöä. Tästä syntyi idea ja pian sen jälkeen DIY-prototyyppi e-ink-näytöllä.

          Prototyyppi toimi, ja se avasi silmämme. Arjessa on paljon tietoa, kuten aikataulut, sää ja muistutukset, jota tarvitsee yleensä heti, mutta vain hetkeksi. Huomasimme, että puhelimen nappaaminen pientä tarkistusta varten johti usein puhelimen ylimääräiseen selaamiseen erilaisten ilmoitusten ja häiriöntekijöiden kautta. Halusimme rauhallisemman tavan nähdä reaaliaikaista tietoa.

          Lähdimme luomaan helppoa ja käyttäjäystävällistä tuotetta, jota kuka tahansa voi käyttää ilman ohjelmointitaitoja. Se tuo olennaiset tiedot yhteen selkeään näkymään, vähentää häiriöitä ja auttaa keskittymään elämään, ei puhelimen selailuun.

          Oliko Apu+Raha-kilpailu järjestetty mielestänne onnistuneella tavalla? 

            Kyllä. Apu+Raha kilpailu oli selkeästi ja onnistuneesti järjestetty, sekä siitä oli valtavasti apua tuotekehityksessämme palautteen kautta. Oli hienoa osallistua kilpailuun ja seurata myös muiden jatkoon päässeitä innovaatioita, jotka olivat kaikki potentiaalisia.

            Mitkä ovat seuraavat askeleet innovaationne kehittämisessä/kaupallistamisessa? 

              Olemme viimeistelemässä tuotantoon vaadittua kalustoa. Tämän lisäksi, laitteen toimintaan vaaditun ohjelmistoinfrastruktuurin kehittäminen, validointi ja testaus ovat kovassa vauhdissa. Ensimmäiset erät ovat jo myyty joukkorahoituskampanjasivuston kautta ja odotamme positiivista palautetta, kun ensimmäiset tuotteet saadaan toimitettua asiakkaillemme ympäri maailmaa.

            1. Jarno Saarisen Espanjan lomalla keksimä Subsoccer on maailmalla suosiota saanut pöytäjalkapallopelin innovaatio 

              Jarno Saarisen Espanjan lomalla keksimä Subsoccer on maailmalla suosiota saanut pöytäjalkapallopelin innovaatio 

              Jarno Saarinen on keksijä ja yrittäjä, jonka päätuotteeksi ja innovaatioksi on noussut yli kahdeksaankymmeneen maahan myyty Subsoccer pöytäjalkapallopeli. 

              Keksijän uransa alkuvaiheessa, Tampereen Hervannasta kotoisin oleva mutta nykyään Helsingin Lauttasaaressa asuva Jarno Saarinen, oli kiinnostunut automatisoimaan ja rakentelemaan fyysisiä laitteita. Nuorempana tehtyjä keksintöjä Saarinen kuvailee kuitenkin paljolti epäonnistumisiksi mutta ‘’sellaista keksijänä toimiminen on’’. ‘‘Yhtä onnistunutta innovaatiota kohden saattaa tulla viisikymmentä toimimatonta ideaa tai suunnitelmaa’’, Saarinen kuvailee. Hän myös kertoo kuinka koulunkäynti ei ole oikein ottanut luonnistuakseen muun muassa keskittymis- ja lukihäiriöstä johtuen. Lukeminen on tuottanut vaikeuksia ja teknisiin innovaatioihin panostaminen on tuntunut hänelle luontaisemmalta toiminnalta kun kirjojen lukeminen ja opiskelu. Saarinen kertoo, että muistaakseen hänellä on painopinnanvalmistajan paperit Hervannan ammattiopistosta vaikkakaan papereita tutkinnosta ei ole löytynyt.  Yrittäjänä ja keksijänä toimimiselle vähiin jäänyt kouluttautuminen ei ole kuitenkaan muodostanut minkäänlaista estettä.  Saarinen on ollut aina kiinnostunut visuaalisesta ja graafisesta suunnittelusta, josta tuli myös hänen uransa alkuvaiheessa ammatti kun hän suunnitteli työkseen kuvia Photoshopilla. Kun kuvankäsittelystä alkoi löytyä uraa niin myös keksinnöt alkoivat ottaa paremmin tuulta purjeisiinsa. Varsinaisten onnistuneiden keksintöjen tuottaminen alkoi valokuvausstudion automatisoinnista ja siihen liittyvistä teknisistä rakennelmista ja keksinnöistä. Graafisella alalla, varmaankin osaltaan Saarisen innovatiivisen asenteen johdosta, hänestä tuli tuotantopäällikkö ja sittemmin myös osakas yritykseen, joka myytiin sijoitusyhtiö Panostajalle. Tämän jälkeen Saarinen siirtyi päätoimisesti kehittämään Subsocceria, josta on tullut selkeästi hänen merkittävin innovaationsa niin teknisessä kuin myös kaupallisessa mielessä. 

              Subsoccer innovaatio sai alkunsa Espanjan Torreviejasta, jossa Saarinen oli lomailemassa perheensä kanssa kun hänen tytär halusi jotain muuta tekemistä jalkapallon katselun lisäksi. Saarinen itse oli katselemassa jalkapallon EM-kisojen Espanja-Venäjä ottelua kun hän sai idean terassipöydän alla pelattavasta jalkapallo-pelistä. Jo heti seuraavana päivänä Saarinen oli hankkinut pöytään ja tuoleihin kiinnitettävät verkot ja pelin prototyyppi oli valmis; vaikkakaan tässä vaiheessa ei ollut mitään suunnitelmia tuotteen kaupallistamista. Tästä sitten Saarisen kotiin palattua alkoi Subsoccerin kehitystyö, joka alkoi hiljalleen muovautua liikeideaksi. Lopulta tästä syntyi kokonainen yritys, Subsoccer, joka on sittemmin siirtynyt Tampereen Hervannasta Helsinkiin sekä parveke- ja terassipeleistä maailman areenoille. 

              Subsoccer yrityksen toimitusjohtajana toimii itse innovaattori Jarno Saarinen ja yrityksellä on seitsemän vakituista työntekijää. Keskeisessä roolissa on etenkin tuotekehittäjä ja Subsoccer tuotteiden designer Markus Toivanen. Lisäksi tiimistä löytyy markkinoinnin, myynnin ja talouden osaajia. Subsoccerin toiminta on Suomessa päämajaansa pitävälle yritykselle poikkeuksellisenkin kansainvälistä kun 99 prosenttia myynnistä menee ulkomaille. Suurimmaksi markkinaksi on muodostunut Yhdysvallat, johon menee noin puolet myynnistä. Amazon ja muut verkkokauppatoimijat ovat keskeisiä Subsoccer pelipöydän myynnissä etenkin Yhdysvalloissa. Tuotteet valmistetaan Kiinassa alihankkijalla ja myös Suomesta löytyy varasto, josta verrattain suurikokoisia tuotteita postitetaan lähinnä Euroopan markkinoille DHL:N, UPS:n ja vastaavien kuriiriyritysten kautta. Uusin yhteistyökumppani on maailman suurimpien vähittäiskauppayritysten joukkoon lukeutuva amerikkalainen Costco, jolle meni myyntiin juuri 5000:n pelipöydän pilotti. Markkinoinnin kannalta tärkeää yhteistyötä on tehty muun muassa FIFA:n ja UEFA:n kanssa. Subsoccer-turnauksia on järjestetty muun muassa Mestareiden liigan ja Eurooppa liigan  finaalitapahtumissa ympäri Eurooppaan. FIFA oli Saarisen mukaan kysellyt pelipöytiä myös Pohjois-Amerikan FIFA World Cup 26  -turnauksen peli- ja katsojatapahtumien yhteyteen. Joten on mahdollista, että myös kesän mm-turnauksen katsojat pääsevät testaamaan Subsoccer peliä ja pelipöytiä. Subsoccer tulee olemaan pelattavissa myös kesän Coca-Cola Fanfestissä Helsingin kansalaistorilla. Peliä pääsee testaamaan myös Ilveksen Veikkausliiga-otteluissa Tammelan Stadionilla. Ilves Football on Saarisen mukaan Subsoccerin pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita. 

              Subsoccer on peli ja pelipöytä

              Subsoccer on siis sekä pelipöytä että itse peli. Subsoccer pelipöytään kuuluu läpinäkyvä pöytä ja sen alla oleva pelikenttämatto sekä kaksi penkkiä, joiden alustat toimivat sujuvasti maaleina. Subsoccer tuoteperheeseen kuuluu myös virallinen punainen pelipallo. Myös itse peli ja sen säännöt ovat Jarno Saarisen käsialaa. Peliä pelataan niin, että peli aloitetaan kivi-paperi-sakset arvonnalla, jonka voittaja aloittaa pelin. Pelissä ei saa ottaa fyysistä kontaktia toiseen pelaajan mutta sen pelaaminen vaatii jalkapallon kaltaista taitoa ja peliälyä. Ensin kolme maalia tehnyt pelaaja on voittaja. Tarkka ‘sääntökirja’ löytyy Subsoccerin nettisivuilta. Peli itsessään on siis pelipöydän ohella keskeinen osa brändiä. Olen itsekin päässyt testaamaan pelipöytää ja subsoccerin pelaamista ja voin sanoa sen olleen viihdyttävää ja urheilumaista. Subsoccerista on olemassa monia erilaisia versioita vaikka kaikissa pelipöydissä idea on sama. Valikoimasta löytyy pelejä esimerkiksi erikseen ulko- ja sisäkäyttöön ja varustelutaso lähtee perustasosta ja on tuunattavissa vaikka oman seuran väreihin ja pöytä on saatavilla myös mukinpidikkeillä. Tuotteen hinta lähtee liikkeelle noin 500 eurosta ja kehittyneimpien mallien hinta lähentelee 2000 euroa. Mallista riippumatta pelipöydät ovat pelikentän osalta samankokoisia ja niillä pelataan samaa Subsoccer-peliä. Mallien hintaero tulee lähinnä materiaalieroista ja muotoiluseikoista. Jarno Saarinen haluaa tuotteidensa olevan kestäviä ja Subsoccer pelipöytiin on tarjolla kattavasti myös varaosia. Subsoccer on tehnyt merkittävän yhteistyösopimuksen Sega Amusements -yhtiön kanssa, jolle toimitetaan pelihalleihin ym. julkisiin tiloihin tarkoitettua versiota ja tämä on suunnattu etenkin Aasian markkinoille. Myyntimääristä kysyttäessä, Saarinen toteaa, että ‘’huhtikuussa on myyty satoja pelipöytiä’’. Jalkapallon mm-kisat tulevat todennäköisesti kasvattamaan myyntiä entisestään. Subsoccerin pelitapahtumien tuottaja Pege Piirto kertoo, että ‘’UEFA:n tapahtumissa pelin taso on ollut ihan laadukasta, mutta kyllä toistaiseksi kovimmat subsoccer-pelaajat ovat tulleet Suomesta’’. ‘’Subsoccer on sellainen peli, että lähes kaikki ovat nähneet sen vähintään somessa. Siihen liittyen sitten tulevat pelitapahtumissa kertomaan, että on on tuttu tuote ja usein myös tuotteen hankinta saattaa kiinnostaa’’, Piirto toteaa. Tämä kertoo siitä, että tämän kaltaiselle yritykselle myös some-markkinointi on tärkeää ja usein myös perinteisiä medioita edullisempi markkinointikanava. Saarinen kertookin, että yrityksessä on panostettu erityisesti some-markkinointiin ja Subsoccerilla on yli 500 miljoonaa some-näyttöä ja sosiaalinen media on myös hyvin Subsoccerista kiinnnostunutta kohderyhmää tavoittava viestintäkanava. 

              Ideasta innovaatioksi

              Ideasta innovaatioksi prosessin Saarinen toteaa olevan hidasta. Subsoccerin kohdalla ideasta sarjatuotantoon meni lähes kaksi vuotta. Saarisen mukaan ‘’idea on helpoin asia mutta se, että saa tuotteen myytyä ensimmäiselle ihmiselle tai ensimmäisille kahdellekymmenelle ihmiselle on jonkin verran vaikeaa mutta silti suhteellisen helppoa. Se, että saa vakuutettua että idea on kaupallisesti järkevä niin sen toteuttaminen on vaikeaa.’’ Saarisen mielestä ‘’vain harvalla on resursseja viedä ideaa kaupalliseen tuotantoon.’’ Saarinen korostaa ei vain tuotteen itsensä vaan myös brändin merkitystä. ‘’Brändin rakentaminen voi olla paljon isompi duuni kuin itse tuotteen rakentaminen. Yleisesti ottaen brändin merkitys on suurempi kuin itse tuotteen merkitys.’’ 

              Subsoccer on panostanut erityisesti brändiin ja tuotteen kokonaisuuteen, josta Saarinen käyttää nimitystä ‘Subsoccer World’. Tähän Subsoccer maailmaan kuuluu pelipöydän, alusmaton ja pallon lisäksi itse peli ja se sen säännöt sekä sport-on-app -tyylinen appi. ‘’Sovelluksessa on kaikki mitä turnauksen tai liigan perustamiseen ja pyörittämiseen tarvitsee’’, Saarinen kiteyttää. 

              IPR-asiat ovat tärkeitä keksijälle

              Jossain maissa tuotteen kopioiminen on hyvä juttu ja piraattituotteiden myynti on selvästi yleisempää kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Myös Subsoccerista on kehitelty kopioita lähinnä Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolisilla markkinoilla. Kysyttäessä IPR-suojauksesta (Individual Property Right, immateriaalioikeudet) Saarinen toteaa, että niillä on iso merkitys Subsoccerin kaltaiselle yritykselle, tuotteelle ja brändille. Subsoccerilla on monia erilaisia patentteja ja näitä löytyy kattavasti myös kansainvälisesti. Muun muassa Japanissa ja Koreassa on patentit ja Kiinassakin patenttia on haettu (Patent pending). ‘’Iso osa Subsoccerin IPR-strategiaa on tulla lajia ja appia hallitsevaksi lisenssitaloksi ja hallita IPR-asioita sekä tehdä tuotteesta niin houkutteleva, että joku haluaa valmistaa pelejä lisenssin turvin.’’ Subsoccerin tavoitteena on ison globaalin markkinan haltuun ottaminen. ‘’Hyvin hallittu IPR lisää myös yhtiöiden kiinnostusta tuotteeseen’’, Saarinen korostaa ja jatkaa, että ‘’Subsoccerin punainen lappu (logo tag), on tärkein yksittäinen tavaramerkki Subsoccerille’’. Saarinen kertoo myös tekevänsä yhteistyötä patenttitoimistojen kanssa. ‘’Patenteissa teemme yhteistyötä Primrose patenttitoimiston kanssa ja tavaramerkeissä asioitamme hoitaa Kaulo & Partners. Saarinen antaa vinkiksi innovaattoreille, että ‘’kannattaa etsiä patenttitoimisto joka pystyy sparraamaan maksutta ennenkö lähtee esittelemään tuotetta messuille tai kaupallistamaan tuotetta’’. ‘’Patentti itsessään ei ole itseisarvo. Kannattaakin miettiä idean tai innovaation ydinajatus, jonka haluaa suojata ja keskittyä patentin kirjoittamisessa tähän’’, sanoo IPR-asioissa asiantuntemustakin omaava Saarinen.  Tapasin Jarno Saarinen Helsingin Hankenilla, jossa Saarinen oli puhumassa IP-Day-tapahtumassa (Maailman Henkisen Omaisuuden päivä). Saarisen kattavassa esityksessä korostui IPR-asioiden ja suojauksen merkitys Subsoccerin kaltaisen kansainvälisen yrityksen toiminnassa.

              Maailmanmarkkinat ovat asettaneet myös haasteita Subsoccerille ja markkinoiden ailahtelevuus on tullut Saariselle tutuksi. Donald Trumpin asettamat tullit ovat tuoneet Saarisen yrityksen toiminnalle merkittäviä haasteita ja osaltaan myös maailmanpolitiikan vaikutus muun muassa logistiikkaan on osaltaan hankaloittanut toimivaan logistiikkaan perustuvaa kaupankäyntiä ja tavarantoimituksia. Tästä huolimatta Subsoccer on saanut myös vahvistettua asemaansa Yhdysvaltojen markkinoille muun muassa Costco-yhteistyön ansiosta. 

              Saarisen vinkit keksijöille

              Haastattelun lopuksi Saarinen antaa vielä vinkkejä sellaisille keksintöaihioita omaaville keksijöille, jotka ovat lähdössä rakentamaan liiketoimintaa. Ensimmäiseksi Saarinen kehoittaa kertomaan ideasta tai innovaatiosta jollekin. Toisekseen, sitten kun lähtee toteuttamaan tuotekehitystä ja markkinointia kannattaa keskustella toisten innovaattorien kanssa omasta innovaatiosta. Esimerkiksi Naava ja Framery ovat tarjonneet Subsocerille apua tuotteen kehittämisessä. Kolmanneksi kannattaa suojata keksintö ja rakentaa innovaatiolle sopiva IPR-strategia. Tämä onnistuu parhaiten etsimällä itselle sopivat kumppanit patenttiasioihin. 

              Toimittaja: Miikka Aaltonen

              Kuvat: Subsoccer ©

              Lisätietoja: www.subsoccer.com

            2. Riina Rubinstein on luova innovaattori, jonka  Teamcare™-innovaatio tukee sote-palveluiden suunnittelua, toimeenpanoa, arviointia ja valvontaa asiakaslähtöisesti

              Riina Rubinstein on luova innovaattori, jonka  Teamcare™-innovaatio tukee sote-palveluiden suunnittelua, toimeenpanoa, arviointia ja valvontaa asiakaslähtöisesti

              Tällä kertaa meidän haastattelussa on useita innovaatiopalkintojakin voittanut Riina Rubinstein, jonka innovaatio Teamcare™ on herättänyt mielenkiintoa niin innovaatiokilpailujen tuomaristoissa, sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa kuin myös rahoittajien keskuudessa. Teamcare™ on Rubinsteinin keskeisin innovaatio ja se on Rubinsteinin kertoman mukaan ‘‘rakenteinen tietomalli ja toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla oikea tieto, on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tietomalli on kehitetty alunperin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin mutta sitä voi soveltaa hyvin myös muilla aloilla.”

              Helsingissä asuva, mutta aina välillä myös Raaseporin Fiskarsin luovassa yhteisössä majaileva, Riina Rubinstein kertoo olleensa aina innovaattori ja visionääri. ‘’Havainnoin ympäristöä ja teen ratkaisuja. Olen ratkaisukeskeinen henkilö. Ratkaisen myös teknisiä ongelmia’’, Rubinstein kertoo. ‘’Pidän itse merkittävimpinä asioina, ominaisuuksina ja yhdistävinä tekijöinä keksinnöilleni ja innovaatioilleni sitä, että ne ovat systeemisiä innovaatioita.’’ Rubinstein kuvailee kuinka ‘’yleensä asioita yritetään ratkaista pistemäisesti yhdestä suunnasta, kun taas omat innovaationi huomioivat koko systeemin ja ovat tehokkaampia ja ratkaisevat ongelmia paremmin kuin pistemäinen tai kahden näkökulman lähestyminen’’. Rubinstein kuvailee, että kyky keksiä ja innovoida uutta sekä ratkaista asioita ovat yhdistelmä luontaisia ominaispiirteitä, ammatillista osaamista, tutkimustietoa sekä elämänkokemusta. Rubinstein on aina pyrkinyt innovaatioillaan tuomaan myös laajempaa vaikutusta yhteiskuntaan. ‘’Toimimattomien asioiden ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen on minun juttuni’’, Rubinstein kiteyttää. Rubinstein on kasvanut idealistisessa ja yhteiskunnallisesti virittyneessä perheessä ja hänen geeneissään on myös maailmanparannus, joka tulee esiin Riinan keksinnöissä ja innovaatioissa. Rubinsteinilla on pitkä ja monipuolinen kokemus sote-alasta; tätä osaamista hän on päässyt osaltaan käyttämään myös Teamcaren suunnittelussa ja kehityksessä. Teamcare™-innovaation kehitystyö, Teamcare Oy:n toimitusjohtajana toimiminen ja asiantuntijatehtävät ovat hänen päätyönsä. Harrastuksekseen tämä luova innovaattori mainitsee jalkapallon pelaamisen yhteisöllisessä höntsyjoukkueessa. Myös argentiinalaisen tangon tanssiminen kuuluu harrastusten piiriin. Lisäksi luonto ja ihmiset ovat Riinalle tärkeitä.  

              Teamcare™ syntyi Rubinsteinin omasta negatiivisesta kokemuksesta liittyen sosiaalipalveluihin, kun hänen perheenjäsenensä joutui toimimattomien sosiaalipalveluiden piiriin. Tässä prosessissa Rubinstein joutui huomaamaan sosiaalipalveluiden puutteellisuuden ja järjestelmän toimimattomuuden. Vaikkakin Rubinsteinin perhe selvisi tilanteesta perheen oma-aloitteisen toiminnan johdosta tavallista paremmin, niin kokemuksesta Rubinsteinille jäi halua parantaa ja muuttaa sosiaali-alan systeemejä ja toimintamalleja oikeudenmukaisemmiksi, asiakasjohtoisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sosiaalipalveluiden prosessin kanssa tekemisiin joutuessaan Rubinstein joutui huomaamaan kuinka sosiaalipalvelut olivat se verkoston ja toiminnan heikoin lenkki. Sosiaalipalveluiden prosessien hallinta oli varsin huonolla tasolla tai sellaista ei ollut ollenkaan. Näiden huonojen kokemusten johdosta Rubinstein ryhtyi kehittämään tapaa ohjata ja hallita systeemisesti sote-palvelujärjestelmän prosesseja. Viisivuotisen tutki- ja kehitä vaiheen tuloksena syntyi rakenteinen tietomalli, joka ottaa haltuun systeemisesti koko sote-prosessin suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja valvonnan. Rubinstein kertoo, että mitä enemmän hän tuli asiantuntijaksi sote-palveluissa työn, omakohtaisen kokemuksen ja tutkimustyön kautta, sitä vahvemmaksi tuli hänen halunsa ratkaista sote-palveluiden ongelmia. Rubinsteinilta löytyy sote-alalta sekä ammatillista- että kokemusasiantuntijuutta.  

              ‘’Se, että jokin keksintö tai innovaatio tulee lopulta ihmisten käyttöön ja markkinoille, vaatii käsittämättömän paljon työtä ja omistautumista keksijältä. Jos tiedät keksineesi jotain, joka voi auttaa lukuisia huonossa asemassa olevia ihmisiä, teet kaikkesi sen eteen’’, Rubinstein painottaa. Osansa keksijän työkuormaan tuo myös IPR-asioiden hoitaminen sekä rahoituksen hankkiminen. IPR-asioiden hoidossa Rubinstein sanoo käyttäneensä patenttiasiamiestä. Rahoitus ei ole monien muiden start up-yritysten tapaan ollut hankalaa, vaan Teamcare Oy on saanut Rubinteinin kertoman mukaan helposti julkista rahoitusta ja on kiinnostanut kovasti myös yksityisiä rahoittajia. ‘’Näkisin, että Teamcare on rahoittajien lempilapsi, koska se tehostaa kriisissä olevan sote-alan tuotantoa innovatiivisella tavalla. Se on sosiaalinen innovaatio, naiskeksijän kehittämä, se edistää sote-alan digitalisaatiota ja on täydellinen alusta AI:lle.’’ Rahoitusten saantia on Rubinsteinin mielestä myös osaltaan auttanut Teamcare™-innovaation saamat julkiset tunnustukset, ehkä keskeisimpänä Keksintösäätiön Apu+Raha-kilpailu, jossa hänen innovaatiokilpailuehdotus kuului voittajien joukkoon. Tämä on sellainen tunnustus, jota Rubinstein arvostaa. Myös Lontoossa pokattu Globalwiin naisinnovaatiokilpailun voitto on tuonut arvostusta ja näkyvyyttä hänen innovaatiolleen. Lontoon reissu toi myös uusia kansainvälisiä kontakteja ja herätti kiinnostusta ulkomaisten rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden parissa. Tältä reissulta jäi myös käteen ymmärrys siitä potentiaalista mikä Teamcarella on ulkomailla. Innovaatiokehityksen edetessä Teamcarella on hyvät mahdollisuudet laajentua myös kansainvälisille markkinoille. Rubinstein on tutkinut laajasti tiedonmuodostukseen ja päätöksentekoon liittyviä aiheita eri toimijoiden näkökulmista. Teamcaren tiimoilta on tullut ”kutsuja” väitöskirjatutkimuksiinkin, mutta yritystoiminta on toistaiseksi pitänyt hänet kiireisenä eikä tutkimustyölle ole liiennyt juurikaan aikaa.  

              Teamcare™ on rakenteinen tietomalli ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty omien kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, mutta se soveltuu laajalti myös muille aloille. Teamcaren ydin perustuu rakenteiseen tietomalliin. Kyseessä on alusta, joka voidaan integroida samanaikaisesti useisiin eri tietojärjestelmiin ja joka tuottaa kulloisenkin tarpeen mukaisia käyttöliittymiä. Teamcare mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja asiakaslähtöisen palveluiden suunnittelun ja toteutuksen. Toisin kuin monet muut sote-alan järjestelmät, Teamcare™ lähtee liikkeelle asiakkaan näkökulmasta ja hänen tarpeidensa sekä olemassa olevien resurssiensa tunnistamisesta. Järjestelmä hyödyntää roolipohjaista lähestymistapaa, jossa eri käyttäjille voidaan kohdentaa heidän tehtäviensä kannalta olennaista tietoa. Käyttäjinä voivat toimia esimerkiksi asiakkaat, ammattilaiset, viranomaiset sekä asiakkaan lähipiiri. Tämä tukee sekä toiminnan sujuvuutta että tietoturvaa.

              Teamcare™ tukee lainmukaista toimintaa ja auttaa tekemään palveluiden vaikuttavuutta näkyväksi. Järjestelmä kokoaa eri toimijoiden tuottamaa tietoa yhteen ja tukee kokonaisuuden hallintaa. Teamcare™ on kehitysvaiheessa, ja siitä on käynnissä useita pilotteja. Tavoitteena on saavuttaa MVP-vaihe, jossa järjestelmän keskeiset toiminnot ovat käytettävissä. “Teamcaressa asiakas on tärkein käyttäjä. Keskeistä ja merkittävää on myös se, että palvelutuotantoa ohjataan asiakkaalle laadukkaasti ja turvallisesti”, Rubinstein korostaa.

              Keksinnöllisyys on tärkeässä asemassa Teamcare™-innovaatiossa. Keksinnöllisyyden voi sanoa Teamcaren kohdalla muodostuvan kolmesta kohdasta. Ensinnäkin tarve saada prosessi hallintaan ja vahvasti ohjatuksi, suunnitelluksi, toteutetuksi, arvioiduksi ja valvotuksi ovat keskiössä. Toinen kohta sisältää kaikille toimijoille yhtenäisen digitaalisen prosessikartan luomisen. Tällä tavoin saadaan kiinni prosessista ja saadaan prosessia haltuun ja sitä voidaan ohjata. Kolmas kohta liittyy Teamcaren liittämiseen asiakassuunnitelmaan. Teamcaressa on ainutlaatuista myös se, että asiakas pääsee itse vaikuttamaan prosessiin ja hänen kommenttinsa ja näkemyksensä tulee myös asiantuntijoille nähtäväksi. Euroopan Unionin Women TechEu -rahoitushaussa Teamcare sai tunnustusta myös Deeptechinä, eli syväteknologiana, jonka liiketoiminta perustuu tieteellisiin läpimurtoihin, merkittävään tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k) sekä uusien mullistavien ratkaisujen kaupallistamiseen. ”Samassa arviossa Teamcarea kuvattiin innovatiiviseksi eetokseksi, jolla on potentiaalia muuttaa koko Euroopan tapaa järjestää ja saavuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.”

              Toimittaja: Miikka Aaltonen

              Kuvitus: Mia Savonen

              Kuva: Riina Rubinstein

              Lisätietoja:

              www.teamcare.fi

            3. Juha Starck – Elämäntapakeksijä

              Juha Starck – Elämäntapakeksijä

              Juha Starck on keksijä, jolle ideointi on jatkuva tapa toimia arjessa. Hänen uransa keksijänä ja yrittäjänä kertoo oma-aloitteisuudesta ja halusta viedä ideat käytäntöön asti.

              Starckin mielestä yrittäjyys on vahvassa roolissa keksintöjen kaupallistamisessa. Hänen oman kokemuksensa mukaan tuotteiden vieminen markkinoille on yleensä tarkoittanut yrityksen perustamista ja sen liiketoiminnan rakentamista alusta asti.

              Yksi Starckin tunnetuimmista keksinnöistään on Happibuusteri, jonka hän kehitti ja toi itse markkinoille. Toinen merkittävä keksintö on Seat Guard -mikrotauottaja, joka on myös Suomen lisäksi saanut jalansijaa Ruotsista. Hänen innovaationsa ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta erilaisissa kilpailuissa. Happibuusteri levisi Baltian maihin myös oma-aloitteisesti muiden toimijoiden kautta.

              Keksintöjen kaupallistaminen ei ole Starckin mukaan kuitenkaan yksinkertainen prosessi. Starck kuvaa jälleenmyyjien usein seuraavan tuotteen menestystä ennen kuin he laajemmin sitoutuvat siihen. Tästä johtuen kaupallistumisen alkuprosessi on erityisen haastava, sillä keksijän itse pitää osoittaa tuotteensa toimivuus markkinoilla.

              Starck on siirtänyt painopistettään yhä enemmän palveluinnovaatioihin. Hänen kehittämänsä Pikanouto.fi yhdistää muuttopalvelut sekä tavaroiden noudon uudella tavalla, ja Starck korostaa erityisesti palvelun helppokäyttöisyyttä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

              Uusimpana palveluhankkeenaan Starck on kehittämässä globaalisti käytettävää työkalupalkkiin asennettavaa palvelua. Tähän liittyvä brändi, domain ja yhteistyökumppanit ovat jo valmiina ja sen seuraava vaihe onkin markkinointi ja mahdollisten sijoittajien mukaan saaminen.

              Monipuolinen tekeminen on Starckin mukaan hyvin olennainen osa hyvää innovointia, ja hän elää myös sen mukaan. Hän on julkaissut kymmeniä e-kirjoja, tehnyt musiikkia ja työskennellyt myös kryptovaluuttojen kanssa. Hän kertoo eri alojen synnyttävän uusia näkökulmia ja avaavan uusia mahdollisuuksia. Starckin kokemuksen mukaan yrittäjyys ja keksijyys kulkevat yleensä käsi kädessä. Molemmat eivät ole vain pelkkä idea vaan myös sen käytännön toteutusta, jatkuvaa oppimista ja kuinka navigoida maailmanmarkkinoilla.