IP/IPR
Lyhenteellä IPR tarkoitetaan aineettoman omaisuuden oikeuksia. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Intellectual Property Rights. Usein puhutaan myös henkisestä tai aineettomasta pääomasta ja niihin liittyvistä oikeuksista.
PRH:n video: Pieni video aineettoman omaisuuden tärkeydestä https://www.youtube.com/watch?v=WTxUaFfhPcs
Teollisoikeuksilla (patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja) suojataan, hallitaan ja kaupallistetaan kehitystyön tuloksia. Niillä on oikeusvaikutus (kielto-oikeus), joka antaa mahdollisuuden sekä kieltää että antaa käyttölupa (lisenssi) oikeuksien kohteen (esim. teknologia, tuotemerkki, muotoilu) kaupalliseen hyödyntämiseen.
Teollisoikeudet ovat tärkeitä työkaluja erityisesti tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Näiden lisäksi jokaisella yrityksellä on toiminimi (yrityksen nimi) ja mahdollisesti aputoiminimiä, jotka luovat perustan yrityksen tunnettuudelle.
Lisätietoa PRH:n sivuilla.
https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/palvelut/prh_koulutuspalvelut/ipr-tietoa_pk-yrityksille.html
Innovaatioiden ja keksintöjen suojaus
Keksintö ja idea kannattaa suojata. Suojauksen voi tehdä usealla eri tavalla jopa pitämällä keksintönsä salassa. Suojaustapaa valittaessa kannattaa käyttää aikaa siihen, että selvittä sen, mikä olisi paras tapa kunkin omassa tilanteessa. Voi myös päättää käyttävänsä useita eri tapoja. Pohdinnoissa tulee muistaa se, että suojauksesta aiheutuu kustannuksia, joiden suuruutta on hyvä arvioida saavutettavaan hyötyyn nähden. Keksinnön suojaamisesta kannattaa aina tehdä aktiivinen päätös, myös silloin, kun päättää pitää keksintönsä salassa.
Lisätietoa PRH:n sivuilla.
https://www.prh.fi/fi/patentit/patentoinninabc/suojaakeksintosi.html
Keksintöjen suojaamistavoista
Keksinnön suojaaminen on ratkaisevan tärkeää menestykselle, olitpa sitten uusi yrittäjä, innokas keksijä tai kokenut innovaatioiden kehittäjä. Tässä artikkelissa käsittelemme erilaisia keksintöjen suojaamistapoja, jotka auttavat sinua turvaamaan ideasi ja maksimoimaan niiden kaupallisen potentiaalin.
Patentti
Mikä on patentti?
Patentti on virallinen oikeus, joka myönnetään keksijälle määräajaksi, yleensä 20 vuodeksi. Se antaa keksijälle yksinoikeuden keksintönsä kaupalliseen hyödyntämiseen, mikä tarkoittaa, että muut eivät saa valmistaa, käyttää, myydä tai tuoda maahan keksintöä ilman patentinhaltijan lupaa.
Milloin patenttia kannattaa hakea?
Patenttia kannattaa hakea, kun keksintö on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. On tärkeää huomioida, että keksintö ei saa olla julkaistu missään muodossa ennen patenttihakemuksen jättämistä.
Patenttihakemuksen vaiheet
Esitutkimus: Selvitä, onko keksintösi uusi tekemällä patenttihakemuksen ennakkotutkimus.
Hakemuksen laatiminen: Kirjoita patenttihakemus, jossa kuvataan keksintö yksityiskohtaisesti.
Hakemuksen jättäminen: Jätä hakemus kansalliseen patenttivirastoon tai alueelliseen patenttivirastoon (kuten Euroopan patenttivirasto).
Tutkimus ja julkaiseminen: Patenttivirasto tutkii hakemuksen ja julkaisee sen 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.
Patenttimaksut: Muista maksaa vuosittaiset ylläpitomaksut, jotta patentti pysyy voimassa.
Hyödyllisyysmalli
Mikä on hyödyllisyysmalli?
Hyödyllisyysmalli, jota joskus kutsutaan ”pikkupatentiksi”, on patenttia kevyempi suojaamismuoto. Se on usein nopeampi ja edullisempi tapa suojata keksintöjä, mutta suoja-aika on lyhyempi, yleensä 10 vuotta.
Milloin hyödyllisyysmallia kannattaa hakea?
Hyödyllisyysmallia kannattaa harkita, kun keksintö on vähemmän keksinnöllinen tai pienimuotoisempi parannus olemassa olevaan tekniikkaan. Se sopii erityisesti tuotteiden muotoilun ja teknisten parannusten suojaamiseen.
Tavaramerkki
Mikä on tavaramerkki?
Tavaramerkki suojaa yrityksen tunnuksia, kuten nimeä, logoa, slogania tai muuta merkkiä, joka erottaa yrityksen tuotteet ja palvelut kilpailijoista. Tavaramerkki voi olla voimassa ikuisesti, jos sitä käytetään ja suojataan oikein.
Milloin tavaramerkkiä kannattaa hakea?
Tavaramerkkiä kannattaa hakea, kun olet kehittänyt tuotteen tai palvelun, joka tarvitsee erottuvan tunnuksen markkinoilla. Se on erityisen tärkeää brändin rakentamisen ja asiakasuskollisuuden kannalta.
Tavaramerkin hakeminen
Tutkimus: Selvitä, onko samanlaista tavaramerkkiä jo rekisteröity.
Hakemuksen laatiminen: Kirjoita ja jätä hakemus kansalliseen tai kansainväliseen tavaramerkkivirastoon.
Tutkimus ja julkaiseminen: Tavaramerkkivirasto tutkii hakemuksen ja julkaisee sen, mikäli se täyttää vaatimukset.
Rekisteröinti ja käyttö: Kun tavaramerkki on hyväksytty, rekisteröi se ja käytä sitä aktiivisesti.
Tekijänoikeus
Mikä on tekijänoikeus?
Tekijänoikeus suojaa luovia teoksia, kuten kirjoja, musiikkia, elokuvia, taideteoksia ja ohjelmistoja. Se antaa tekijälle yksinoikeuden teoksen käyttöön ja levitykseen.
Milloin tekijänoikeutta kannattaa käyttää?
Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomisen hetkellä, eikä sitä tarvitse erikseen rekisteröidä.
Tekijänoikeuden suoja-aika
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemastaan.
Yhteenveto
Keksintöjen suojaaminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista harkintaa ja suunnittelua. Valitsemalla oikean suojaamismuodon voit varmistaa, että keksintösi ja ideasi ovat turvassa ja voit hyödyntää niitä kaupallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Olipa kyseessä patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki tai tekijänoikeus, jokaisella suojaamismuodolla on omat etunsa ja käyttötarkoituksensa. Muista konsultoida asiantuntijoita ja käyttää juridista apua tarvittaessa, jotta voit tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä keksintösi suojaamiseksi.
PRH-videot sivun alalaitaan.
Tietopankki – IPR
Tavaramerkit
Tavaramerkki erottaa yrityksen tavarat ja palvelut muiden vastaavista.
https://prh.fi/fi/tavaramerkit.html
Mikä on tavaramerkki ja kuinka käytän sitä oikein
Nykyisin lainsäädännön kehittymisen myötä tavaramerkki on ennen kaikkea kielto-oikeus, jolla erotetaan kaupallista alkuperää olevat tavarat ja palvelut muiden toimijoiden tavaroista ja palveluista. Se voi olla esimerkiksi sana (/slogan), kuvio, näiden yhdistelmä, 3-D, väri, ääni, animaatio, tuoksu, multimedia, paikka (esim. logo kengän pohjassa), hologrammi.
Tavaramerkkiä ei pidä sekoittaa laajaan kokemusta, tunnetta ja yleensä monipuolista rakennustyötä edellyttävään ja kuvaavaan brändiin. Sen sijaan tavaramerkkiä voi kuvata kivijalaksi, jolle brändiä voi rakentaa. Yrityksissä tavaramerkki on erityisesti myynnin ja markkinoinnin työkalu.
Tavaramerkit, kuten timantit, voivat olla ikuisia. Maailman vanhin edelleen voimassa oleva tavaramerkki on vuodelta 1879, Bass-olutmerkki. Vanhin Suomessa voimassa oleva tavaramerkki on Singer (266), joka merkittiin rekisteriin 2.6.1898. Vanhin suomalainen Suomessa voimassa oleva tavaramerkki, Fazerin Kiss-Kiss (443) on merkitty rekisteriin 15.11.1901. Fazerilla on hallussaan myös Suomen ensimmäinen väritavaramerkki – suklaalevyn sininen väri (sininen, Pantone 280 C) vuodelta 2001.
Keksintösäätiö omistaa tavaramerkkirekisteröintejä ja käyttää osaa tavaramerkeistä tavaramerkinomaisesti. Meillä toimitaan alla olevan esityksen mukaisesti, koska tavaramerkit ovat osa säätiön aineetonta omaisuutta (IP) ja aineettomia oikeuksia (IPR). Ne ovat investointeja, ja haluamme välttää tilanteen, jossa tärkeä tavaramerkki muuttuu yleissanaksi. Henkilöstöä koulutetaan, jotta kaikilla on tiedossa, että “väärä” käyttö ja modifiointi heikentävät tavaramerkin perustehtävää, erottumiskykyä. Aktiivisella ja “oikealla” käytöllä haluamme varmistaa, ettei tavaramerkkejä kumota käyttämättömyyden perusteella ulkopuolisen vaatimuksesta ja jotta pystymme itse tarvittaessa toimittamaan käyttönäyttöä. Toki tavaramerkit muiden IP- ja IPR-asioiden ohella ovat yksi organisaatiotamme yhdistävä tekijä, josta olemme ylpeitä ja joiden valvonta on jokaisen tehtävä. Toivomme, että oheisesta ohjeesta on hyötyä myös sinulle.
Mallioikeudet
Mallioikeus antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle.
https://prh.fi/fi/mallioikeudet.html
Patentit
Patentti on yksinoikeus käyttää keksintöä.
https://prh.fi/fi/patentit.html
Keksinnön patentointi
Patentti tarkoittaa keksinnön omistajalle hakemuksesta myönnettyä tietyn määräajan voimassa olevaa yksinoikeutta kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Patentin voi saada keksintöön, joka on teollisesti käyttökelpoinen, uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista keksinnöistä.
Patentti on kansallista oikeutta ja voimassa ainoastaan siinä maassa, missä patenttisuojaa on haettu ja saatu. Mitään ”maailmanpatenttia” ei ole olemassa, vaan patenttia tulee hakea keksinnölle kussakin maassa erikseen.
Patentin tarkoituksena on suojata henkistä eli ns. aineetonta omaisuutta. Patentointi voi olla osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Patentin avulla voi suojautua kilpailijoita vastaan ja saada etumatkaa näihin nähden. Kilpailijat joutuvat usein etsimään korvaavia ratkaisuja päästäkseen samoille markkinoille. Patentti voidaan myös myydä tai lisensoida eli keksintöön voidaan myöntää käyttöoikeuksia.
Patentista huolimatta keksinnön mukaisen tuotteen saa kuka tahansa valmistaa omaan käyttöönsä, mikäli tuotetta ei käytetä kaupallisesti tai ammattimaisesti. Keksinnön ammattimaiseksi käytöksi katsotaan mm. tuotteen valmistaminen, myyminen, käyttäminen ja maahantuonti, hallussapito sekä patentoidun menetelmän käyttäminen. Patentti on ns. kielto-oikeus, ja patentinhaltijan on itse valvottava patentin loukkauksia.
Keksintöön voi hakea rinnakkain sekä patenttia että hyödyllisyysmallia. Hyödyllisyysmalli voi alkuun olla tarpeen, kun tarvitaan nopeasti rekisteröintitodistus keksinnön loukkaustilanteita varten. Patenttihakemuksen voi puolestaan muuttaa hyödyllisyysmallihakemukseksi, kun käy ilmi, että keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen patentin saamiseksi.
Miten haet patenttia?
Patenttihakemus tehdään kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen, patenttivaatimus sekä tiivistelmä. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patenttihakemus on kokonaisuudessaan julkinen vasta 18 kuukauden kuluttua hakemispäivästä. Keksinnön nimitys sekä hakijan ja keksijän nimet ovat julkista tietoa välittömästi hakemuksen vireillepanon jälkeen.
Patenttia on haettava ennen kuin keksintö julkistetaan. Tämän vuoksi hakemus on tehtävä ennen keksinnön esittelyä esimerkiksi messuilla, artikkeleissa, esitelmissä tai tutkimusraporteissa. Julkistaminen tarkoittaa, että, rajoittamattomalla henkilöjoukolla on ollut mahdollisuus tutustua keksintöön. Patentin myöntäminen kestää yleensä vuosia. Patentti astuu voimaan takautuvasti hakemispäivästä lukien.
Ulkomaille patenttia on haettava erikseen
Suomessa patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta hakemispäivästä, edellyttäen, että patentin vuosimaksut on maksettu. Patentti on voimassa aina vain siinä valtiossa, jossa patentti on myönnetty. Suomessa myönnetty patentti suojaa siis keksinnön vain Suomessa. Mikäli haluat suojata keksintösi patentilla myös ulkomailla, patenttia on haettava erikseen jokaisessa maassa. Ulkomaisessa patentoinnissa kannattaa hyödyntää etuoikeus- eli prioriteettijärjestelmää. Tällöin ulkomaiset patenttihakemukset on tehtävä 12 kuukauden kuluessa päivästä, jolloin ensimmäinen hakemus on tehty.
Patentti on yleensä tarpeen niissä maissa, joissa keksintöä aiotaan hyödyntää tai joissa on odotettavissa kilpailevaa toimintaa. Ulkomainen patentointi voidaan hoitaa hakemalla patenttia suoraan kunkin maan patenttivirastolta tai kansainvälisen (PCT) tai eurooppalaisen (EPC) patentinhakujärjestelmän kautta.
Apua patentointikysymyksiin
Pelkkä patenttihakemus tai myönnetty patentti eivät sinänsä johda keksinnön hyödyntämiseen. Keksintö ei yleensä vielä patentinhakuvaiheessa ole valmis tuote. Patentin hakemiseen kuluu aikaa ja varoja. Hakuvaiheessa on suositeltavaa käyttää patenttiasiamiehen asiantuntemusta patenttihakemuksen laadinnassa.
Lisätietoa saat:
- ELY-keskusten innovaatioasiantuntijoilta
- yliopistojen innovaatioasiamiehiltä
- PRH:n neuvontainsinööreiltä, puh. (09) 6939 5858, sähköposti neuvonta.patentti@prh.fi
- yksityisten patenttitoimistojen patenttiasiamiehiltä. https://www.prh.fi/fi/teollisoikeusasiamieslautakunta/asiamiesrekisteri.html
Lue lisää patentista Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta https://www.prh.fi/fi/patentit.html sekä sivustoilta: http://fi.espacenet.com/
Hyödyllisyysmallit
Hyödyllisyysmalli on patentin tavoin yksinoikeus käyttää keksintöä, joka on tarkoitettu yksinkertaisille laite- ja tuotekeksinnöille.
https://prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html
Tekijänoikeus
Teollisoikeuksien lisäksi myös luovan työn tuloksena syntyvät tekijänoikeudet ja niistä sopiminen ovat tärkeitä pk-yrityksille. Kirjallisiin tai taiteellisiin teoksiin liittyvä lakisääteinen suoja ilman erillistä hakemista.
https://www.prh.fi/fi/tekijanoikeudet.html
Tekijänoikeusasiat kuuluvat Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriölle, jonka verkkosivuilla on paljon hyödyllistä perustietoa tekijänoikeuksista.